Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: riita

Koti turvasatamaksi

Sananlaskujen kirjan toinen osa koostuu lyhyistä ehkä säkeen tai kahden mittaisista elämänviisauksista. Poimin sieltä yhden varsin lyhyen kehotuksen, jossa kehotetaan arvostamaan rauhaa ja turvallista rinnakkaiseloa.

”Parempi leipäkannikka ja rauha”

”Parempi leipäkannikka ja rauha kuin juhlapidot ja riita.” (Sananl. 17:1)

Annettu elämänviisaus yksinkertaisesti kehottaa arvostamaan kodin rauhan ja tyytyväisyyden yli muiden elämän riemujen. Ohje kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta onko se sitä? Arvostaminen on paitsi sen sanomista myös sen mukaan ojentautumista.

Arvostanko kodin rauhaa?

Vietämme suuren osan ajasta kodin yksinkertaisessa arjessa, mutta kodin hiljainen ja yksinkertainen arki ei välttämättä nauti arvostustamme. Mieti miten puhe täyttyy siitä, kun kerromme juhlista, matkoista, jne. Toisaalta se täyttyy kaikesta siitä, mitä tapahtuu kodin ulkopuolella tai on muuten erityistä.

Harvoin ylistämme ääneen kodin turvaa tai yksinkertaisen arkielämän ihanuutta. …

Lisää...

Yksimieliset Herrassa?

Tekstini Filippiläiskirjeessä on Paavalin ohje kahdelle Filippin seurakuntalaiselle. Ohje on silti yhä ajankohtainen. Tämän päivän seurakunnissa tarvitaan Paavalin neuvoja vähintään yhtä kipeästi kuin tarvitsevat ne kaksi naista, joille Paavali kirjeessä sanansa osoitti. Paavali kirjoittaa suoraan uskovien arkeen ja evästää meitä juurikin siellä, missä kovin helposti sokeudumme itsellemme.

Euodia ja Syntyke

Mitä Paavali kirjoittaa Filippin seurakunnalle ja sen vastuunkantajille, sopii siis ohjeeksi varsin hyvin meillekin. Teksti on Filippiläiskirjeen viimeisen luvun alusta. Se aloittaa kirjeen kehottavan osan. Ja jos oikein olen kirjettä lukenut, ymmärrän Paavalin aloittaneen kehotukset tärkeimmistä asioista. Luetaan teksti.

”Euodiaa ja Syntykeä kehotan olemaan yksimielisiä Herrassa. Pyydän myös sinua, sinä todellinen työtoveri, auttamaan näitä naisia, sillä he ovat taistelleet evankeliumin hyväksi yhdessä minun sekä Klemensin ja muiden työtoverieni kanssa, joiden …

Lisää...

Armoa, rakkautta ja osallisuutta

Edellisen sunnuntain kirkkopyhä on nimeltään ’Pyhän kolminaisuuden päivä’. Läntisessä kirkossa jo vuonna 1334 määrättiin, että helluntain jälkeistä sunnuntaita vietetään Pyhän Kolminaisuuden juhlana. Pyhäpäivän sanomaan kiteytyy kirkon opetus Jumalan kolmiyhteisyydestä. Luonnollisesti ’Pyhän Kolminaisuuden päivä’ on myös uskontunnustuksen päivä – onhan kolminainen Jumala keskeisin osa tunnustusta.

Pyhän Kolminaisuuden päivä on salatun Jumalan juhla. Jumala ei kuitenkaan ole salattu siinä, etteikö hän olisi tehnyt ja tekisi yhä itseään tunnetuksi ihmisten keskuudessa. Päinvastoin Jumala on tehnyt kaikkensa, jotta ihminen ymmärtää hänen olevan erottamaton osa ihmiselämää.

Silti raamatuntekstit puhuvat Jumalan salatusta olemuksesta, joka ylittää ihmisymmärryksen. Jumala tulee aina olemaan ihmisen näkökulmasta salattu siinä, mitä tulee ihmisen ymmärryksen rajallisuuteen hänestä. Eli luotu kykene Luojaansa käsittämään. Tässä merkityksessä Pyhä kolminainen Jumala pysyy mysteerinä ja salattuna ihmiselle iankaikkisesti.



Lisää...

Se on Jumalan voima

Ekumeenisen rukousviikon juhlajumalanpalvelukseen on kotikaupungissani Kuopiossa liittynyt aina ristisaatto. Ristisaatto toteutetaan kävelyvaelluksena ja kynttiläkulkueena kaupungin läpi siten, että se päättyy siihen kirkkoon, missä pidetään juhlajumalanpalvelus.

Ristisaatto (kreik. ”λιτανεία πομπή”) perinteenä tulee ortodoksisen kirkon perinteestä. Se on saatto, kulkue, jossa kuljetaan johonkin kirkolliseen kohteeseen kulkueen edessä kannettavan ristin ’saatossa’. Ristisaaton alkuperänä pidetään vanhan kirkon ajalla toimitettuja kasteoppilaiden kulkueita kastepaikalta kirkkoon.

Ristisaatto

Ekumeenisen viikon ristisaatto nostaa mieleen vertauskuvan kristittyjen yhteydestä Herran Jeesuksen Kristuksen ristin työn yhdistämänä perheenä. Kristuksen ristintyö yhdistää kaikki kirkkoperheet saman tunnuksen alle.

Ristisaatto kuvaa siis paitsi Herran seurakunnan yhteyttä, se on oiva vertauskuva seurakunnan vaelluksesta ajassa Kristuksen ristin kantajana. Ristisaaton edellä kulkeva risti on kuin Herran sotajoukon tunnus. Kulkueen edellä kulkeva risti kuvaa myös sitä, kuinka Jumala taistelee oman …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Missä kaksi tai kolme…

Kevään saarnasarja ”Vaikea paikka” siirtyy tarkastelemaan vuorostaan hyvin tuttua tekstiä Matteuksen evankeliumista. Se on jae, jota kerta toisensa jälkeen siteeraamme, kun kokoonnumme yhteen pienryhmissä tai rukouskokouksissa rakentumaan keskinäisestä yhteydestä. Vanhemman kirkkoraamatun mukaan teksti kuuluu näin:

Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä.(Matt. 18:20)

Vieläpä tekstiä edeltää jae, jossa annetun lupauksen me usein muistamme senkin liittää tekstiin mukaan:

”Minä sanon teille: mitä tahansa asiaa kaksi teistä yhdessä sopien maan päällä rukoilee, sen he saavat minun Isältäni, joka on taivaissa.” (Matt. 18:19)

Sen sijaan lainattujen jakeiden laajempi tekstiyhteyden tarkastelu monesti unohtuu – ehkä siksi, että jakeiden yhteisilmoituksen ajatus sopii hyvin ’tarpeisiimme’ – eräänalaisena lupauksena rukoussiunauksesta.

Teksti ei ole lainkaan vaikealukuinen eikä vaikea soveltaa elämään. Se …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , |
 
 
 

Etsi sivustolta