Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: tyhjä

Rikkinäistä astiaa, Jumala rakastaa

Aikamme ihminen on ehdollistunut arvostamaan uutta ja ehyttä, pystyvää sekä oppinutta. Ovat hyviä ominaisuuksia ja olen ehdollistunut itsekin arvostamaan niitä.

Rikkinäinen astia. (Kuva Christoph Schütz Pixabaystä)

Onhan se nyt toista tuntea älykellon värinä ranteessa kuin vaihtaa taas paristo vanhaan naarmuiseen Citizenin digitaalikelloon. Jos et tiedä, mikä tuo ’digitaalikello’ on, poikkea museossa. Siellä on muutakin minun lapsuuteeni kuuluvaa. Oppineisuuden ja kyvykkyyden arvostus on hyvä asia sekin. Mieluusti kuulen alansa osaajaa tai pyydän apuun pystyvän. Ostan palvelun toimittajalta, joka kykenee tilauksen täyttämään enkä siltä, joka lupaa halvalla, mutta toteutus ontuu.

Koen kuitenkin, että tämä uuden, ehyen, pystyvän ja oppineen arvostus on jossain suhteessa mennyt liian pitkälle. Aivan niin kuin se vanha digitaalikello ei kykenisi aikaa kertomaan, vaan pyydän toisen mielipiteen älykellolta. …

Lisää...

Tynnyreitä ja temppelin puhdistusta

Tänä kesänä on täällä Kuopiossa ollut muutamia sadepäiviä aurinkoisten päivien joukossa. Silloin näkee paljon erilaisia ja eri syvyisiä lätäköitä. Ja lätäköstä puolestaan tulee mieleen ajatus astiasta, jonne on kertynyt sadevettä.

Tynnyreitä (Kuva giogio55 Pixabaystä)

Tuo sadevesi on toki käyttökelpoista vaikkapa kukkamaan kastelemiseen, mutta juomavedeksi eikä oikein pesuvedeksikään tyhjään astiaan kertynyt sadevesi kelpaa. Huomaan kuitenkin, että sadeveden keräämiseksi ämpäriin tai tynnyriin ei tarvitse tehdä juuri mitään. Kevätkesällä riittää vallan mainiosti, jos vain jää istuskelemaan astian viereen ja niin astia täyttyy kuin itsestään vedestä mitä taivaalta yllemme annetaan.

Alkukeväästä puolestaan lenkkipoluilla havaitsin, ettei vesi liukkautta vähennä liukkautta, vaan päinvastoin jään päällä vesi vain liukastaa jäätä entisestään. Ei ole sadevesi hyväksi liukkauden vähentämiseen – näin totesin.

Liukkautta vähentämään oli sen sijaan monin …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Tyhjä täynnä merkitystä

Vuodet ja vuosikymmenet kuluvat ja tyhjästä tilasta tulee vuosi vuodelta rakkaampi käsite minulle. Tiedän kirjoittaneeni tästä aiheesta ennenkin ja varmasti olen toistanut samoja teemoja useissa eri teksteissä. Silti nostan ja avaan tämän uudelleen taas vähän erilaisesta näkökulmasta siinä toivossa, että se avautuu jollekin uudella tavalla tai vaikkapa ensimmäistä kertaa.

Katso, tyhjää täynnä! (Kuva Darkmoon_Art Pixabaystä)

Täyden pakkomielle

Länsimaisessa kulttuurissa meillä on jonkinlainen pakkomielle suosia mieluummin täyttä kuin tyhjää. Mitä enemmän halkoja on vajassa, sen parempi. Vaan jos on vaja halkoja pullollaan, ei sinne mahdu enää sadetta pitämään. On tyhjälläkin arvoa.

Tai mitä enemmän tekstiä on paperilla, sitä enemmän siinä on sanottavaa – informaatiota. Tuntuu tuhlaukselta, jos sivulla on vain yksi sana. Ja onpa niin, että kun tätäkin tekstiä luet, …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Tila sinulle – minun ehdoillani?

On tarinan aika. Tarina kertoo merikapteenista, joka teki matkaa yön yli pimeällä merellä päästäkseen perille määräsatamaan aamunkoitteessa. Yön pimeässä hän näki kaukana horisontissa suoraan edessä valon. Hän tulkitsi sen toiseksi laivaksi ja lähetti sille viestin pyytäen sitä kääntymään 15 astetta pohjoiseen, jotta vältetään törmäys.

Avoin kirja tai tyhjä paperi? Miten koen ja miten Jumala kokee? (Kuva Darkmoon_Art, Pixabay)

Pian hän sai viestin takaisin, jossa heitä kehotettiin kääntymään 15 astetta etelään. Kapteeni oli kiusaantunut ajatuksesta, koska hän oli suuren aluksen – vieläpä sota-aluksen – kapteeni ja oli aivan varma, ettei näillä vesillä liikkunut toista tämän kokoluokan alusta. Hän toisti pyyntönsä ja kertoi viestissä aluksensa koosta. Kohta hän sai viestin takaisin, jossa uudelleen häntä kehotettiin suuntaamaan sen 15 astetta etelään. …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Jos vapaa olla saisin…

Jokainen enemmän tai vähemmän tekstiä tuottanut on ollut tilanteessa, kun eteen asetettu tyhjä paperi ei vain ota täyttyäkseen, vaikka asiaa kirjoitettavaksi olisi. Kirjoitat lauseen tai kaksi ja kohta pyyhit ne pois. Ja kohta teet saman uudelleen. Tätä kutsutaan ’tyhjän arkin syndroomaksi’ (’blank page syndrome’).

Kun tekstiä ei vain synny…

Vastakohtainen tilanne syntyy, kun tuotat tekstiä yhdessä toisen henkilön kanssa. Toisen kirjoittaessa sinulle tulee alati tarve korjata tai täydentää hänen tekstiään sivusta käsin. Hetken ehkä luulet olevasi parempi kirjoittaja kuin kumppanisi. Jos vaihdatte kirjoittajaa, huomaat roolien vaihtuneen. Nyt kumppanisi joutuu neuvomaan sinua, miten kirjoitetaan…

Lienet myös huomannut sen, että valmista tekstiä on helpompi täydentää ja jäsentää paremmaksi kuin kirjoittaa sama tyhjälle paperille. Jopa heikko ja virheellinen lähtöteksti on helpompi …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Oma polkuni seurakuntatyöntekijäksi

Tullessani uskoon vuonna 1993 sain Jumalan kutsun valtakunnan työhönsä. En varmastikaan vielä silloin tiennyt, että kyseessä todellakin on JUMALAN kutsu eikä vain oma halu palvella Herraa.

Vuodet kuluivat, ensin syntyi kaksi lasta, joiden jälkeen menin töihin, kauppaan myyjäksi. Kolme ja puoli vuotta ehdin olla töissä, kunnes kolmas lapsemme syntyi. Hoidin ystäväni lasta omien lasteni ohessa pari vuotta, kunnes neljäs ja viides lapsemme syntyivät. Viimeisen synnyttyä tiesin, että tämä on se lapsiluku, jonka Jumala on meille tarkoittanut. Niinpä aika oli jonkun muun..

Jumala oli alkanut vetämään minua entistä läheisempään suhteeseen kanssansa jo ennen viidennen lapsemme syntymistä. Olin löytänyt oman tapani olla Jumalaa lähellä ja palvoa Häntä, nimittäin ylistyksen ja palvomisen. Hän sai huomioni ja kiitokseni, ja koin, että kaikki mitä minulla on, kuuluu Hänelle: koko elämäni, …

Lisää...