Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: ylistys

Lasten ja imeväisten suusta

Pääsiäisen aika alkoi jo laskiaisesta. Sen muistavat ainakin he, ketkä laskiaisena laskeutuivat paastoon. Kiireisessä ajassamme moni herää pääsiäisen läheisyyteen vasta pääsiäisviikon alussa palmusunnuntaina. Tällöin lapset kulkevat talosta taloon virpomassa.

Virpominen on itäisen kirkon perinne. Jos vanhan tavan mukaan antoi pajusta tehdyn virpovitsan palmusunnuntaina jollekin, sai pääsiäissunnuntaina tulla perimään palkkansa. Sana ’virpoa’ tulee venäjänkielen pajua merkitsevästä ’verboa’-sanasta, joka tulee edelleen latinan sanasta ’verbanae’, joka tarkoittaa pyhää oksaa.

Virpomisen juuret ovat tosiasiassa paljon kauempana, ensimmäisen kristillisen pääsiäisen tapahtumissa, kun kansa tervehti Jerusalemiin ratsastavaa Jeesusta palmunlehvin. Tiettävästi pyhät oksat ovat kuuluneet katolisiin pääsiäiskulkueisiin tiettävästi ainakin 500-luvulta lähtien. Palmunlehvät ovat tosin käytännön syistä korvattu täällä pohjoisessa pajunoksilla, kun palmunlehviä ei luonnostaan ole saatavilla. Pyhän nimessä sana ’palmu’ on silti säilynyt.

Joka tapauksessa on jälleen kerran tullut se aika …

Lisää...

Oma polkuni seurakuntatyöntekijäksi

Tullessani uskoon vuonna 1993 sain Jumalan kutsun valtakunnan työhönsä. En varmastikaan vielä silloin tiennyt, että kyseessä todellakin on JUMALAN kutsu eikä vain oma halu palvella Herraa.

Vuodet kuluivat, ensin syntyi kaksi lasta, joiden jälkeen menin töihin, kauppaan myyjäksi. Kolme ja puoli vuotta ehdin olla töissä, kunnes kolmas lapsemme syntyi. Hoidin ystäväni lasta omien lasteni ohessa pari vuotta, kunnes neljäs ja viides lapsemme syntyivät. Viimeisen synnyttyä tiesin, että tämä on se lapsiluku, jonka Jumala on meille tarkoittanut. Niinpä aika oli jonkun muun..

Jumala oli alkanut vetämään minua entistä läheisempään suhteeseen kanssansa jo ennen viidennen lapsemme syntymistä. Olin löytänyt oman tapani olla Jumalaa lähellä ja palvoa Häntä, nimittäin ylistyksen ja palvomisen. Hän sai huomioni ja kiitokseni, ja koin, että kaikki mitä minulla on, kuuluu Hänelle: koko elämäni, …

Lisää...

Kaikki te, joissa on elämän henkäys…

Psalmien kirjan päättävät psalmit kuuluvat viidennen kirjan loppuylistykseen eli ’halleluja’ -psalmien (Ps. 145-150) kokoelmaan. Psalmien viidennen kirjan ja koko psalmien kirjan loppuylistyksen psalmeja yhdistää myös meille kaikille tuttu hepreankielen sana ”halleluja”.

Jokainen tekstin psalmi alkaa ”halleluja” -sanalla ja loppuu siihen. Se on yhdyssana sanoista ”laulaa kiitosta, ylistää” ja Jumalan nimestä. Halleluja sisältää kehotuksen: ”Ylistäkää Herraa!”. Se oli israelilaisten temppelijumalanpalveluksen keskeinen vastauslaulu, jonka vuoro tuli sen jälkeen kun kuoro oli ensin veisannut psalmin.

Psalmien kirjan päättävässä ’halleluja’ -psalmien kokoelmassa tämä ylistys kaikuu aina psalmin alussa ja lopussa. Päätösylistys huipentuu psalmin 150 sanoihin:

”Halleluja!
Ylistäkää Jumalaa hänen pyhäkössään, ylistäkää häntä taivaan mahtavissa holveissa!
Ylistäkää häntä, hänen väkeviä tekojaan, ylistäkää häntä, hän on suuri!
Ylistäkää häntä raikuvin torvin, ylistäkää …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , |

Joulun ylistykseen

Joulun vietto alkaa Suomessa yleensä jo aattoiltana. Aatosta on ehkä lahjaperinteen myötä tullut sekulaarissa juhlinnassa juhlan suurin päivä. Kristillisessä perinteessä joulukuun 25. päivä on kuitenkin varsinainen joulupäivä.

Joulun ajankohta on muinaisen roomalaisen kalenterin talvipäivänseisauksen päivämäärä. Suomen kielen sana joulu ja juhla ovat skandinaavisia lainasanoja. Sana joulu tulee alun perin ennen kristinuskoa vietetyn talvipäivänseisauksen juhlan muinaisgermaanisesta nimestä. Joulussa ovat yhdistyneet kristillinen juhla, muinainen roomalainen saturnalia-juhla sekä Euroopan pohjoisten kansojen maatalousvuoden päättäjäis- ja keskitalven juhla (’yule’), Suomessa vanha vuodenvaihteenjuhla kekri.

On totta, ettei jouluaatto tai joulupäivä ole kummatkaan Vapahtajamme ’todellisia’ syntymäpäivä, jos ajattelemme sitä syntymän vuosipäivänä. Yhtä naivia kuin hylätä joulun juhlinta sitä varten, että se ei ole Herramme syntymän vuosipäivä, on ajatella syntymäpäiviä vietetyn aina niin kuin me niitä nykyään vietämme. Nykymuotoisia syntymäpäiviä on Suomessakin …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Ylistykseni arvoinen

Herra on ollut taas niin hyvä, eikö totta? Emmeköhän mieluusti annakin hänelle kiitoksen tästä päivästä. Emme me toki jää koskaan kiinni ajallisiin murheisiin, koska onhan Herramme Jeesus Kristus kaikkien maallisten murheiden yläpuolella ja toki tiedämme, ettemme me täällä ajassa elä sen enempää itseämme kuin tätä aikaa varten. Uskovaa odottaa paljon suuremmat ja paremmat näkymät, joten ajalliset murheet eivät mieltä paina…

Tästähän meitä muistuttaa apostoli Paavalikin, kun hän kirjoittaa kirjeessään Korintin seurakunnalle näin:

Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme säälittävimpiä kaikista ihmisistä.(1. Kor. 15:19)

Kuningas Daavid

Kuningas Daavid

Oli tänään mitä tahansa tai odottaa huomenna vaikkapa teloituspenkki, niin tulevaisuus on varma ja loistava. Voimme siis yhtyä varmaankin kokosydämisesti Daavidin kehotukseen tekstimme psalmin viimeisessä säkeessä, kun hän …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |
 
 
 

Etsi sivustolta