Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: ymmärrys

Tuntematon vai tunnettu Jumala?

Teksti on Apostolien teoista. Siinä Paavali puhuu ”tuntemattomasta jumalasta”, joka onkin Jumala, jonka hän henkilökohtaisesti tuntee.

Tyhjässä on tila elää, liikkua ja olla. (Image by Prawny from Pixabay)

Paavali ei puhu ulkokohtaisesti Jumalasta, jonka olisi vain löytänyt juutalaisten kirjoituksista, vaan hän puhuu Jumalasta, joka asuu omiensa keskellä ja heidän sydämissään.

Kuulostaa siltä kuin Paavali puhuisi Jumalasta, joka seisoo siinä hänen vierellään. Huomaa tämä, kun kohta luemme puheen. Teksti on Paavalin kuuluisa puhe, jossa hän puhuu ateenalaisille.

Se kuulostaa monin tavoin erilaiselta kuin muut hänen puheensa. Se kuulostaa hävyttömän erilaiselta kuin useat kirjoitukset hänen kirjeessään. Tältä se kuulostaa, mutta mikä on mielenkiintoisinta, on se, että kun tuon puheen kuuntelet ja sisäistät, niin huomaat, että hän puhuu samasta Jumalasta …

Lisää...

Niin täydellistä

Tämän aamun hartaushetkessäni pysähdyin pohtimaan täydellisyyden käsitettä. Se on vain niin, että ihmismieli ihastuu täydelliseen, jos se sellaisen jossain kohtaa. Kuka ihastelee täydellistä piirtoa kuvataiteessa, kuka taas löytää sen musiikista.

Kaunis seesteinen joulun talliasetelma (Kuva Alexa Pixabaystä)

Myös täydellinen hiljaisuus tai tyhjyys kutkuttaa mieltä. Mitä se on, kun ei ole yhtään mitään? No, minun mielestäni se on täydellistä Jumalan läsnäoloa. Näin siksi, että tyhjyyttä ei ole, koska Jumala täyttää tyhjän omalla olemuksellaan. Jumalalla on siellä kaikki tila, kun se jokin muu ei sitä vie. Näin ainakin ajatuksissani. Kun en täytä mieltä joutavalla, on Jumalalla tilaa puhua, No, en jatka tätä pidemmälle…

Asiani ei koske absoluuttisen täydellisyyden ongelmaa, vaan aamussa jäin pohtimaan täydellisyyden käsitettä havainnoijan näkökulmasta. Pohdin sitä, mikä tekee …

Lisää...

Niin vaikeaa? Vai onko?

Olen miettinyt, että milloin uskosta ja Jumalasta on tullut näin kovin vaikea ja monimutkainen asia, mitä se tuntuu välillä olevan… Kun nuorena miehenä löysin elämääni turvan Kristuksesta, kaikki oli selkeää. Se oli pelastetun riemua ja käsittämätön rauha, joka kumpusi siitä yksinkertaisesta totuudesta, että yhteys minun ja Jumalan välille oli palautettu.

Kriketti on yksi niistä peleistä, mitä en ole koskaan sisäistänyt…

Luulisi, että kääntymystä seuraavat vuosikymmenet – etenkin ne, jotka olen pappina palvellut, olisivat selkeyttäneet kallisarvoisen aarteeni olemusta minulle. Olen lukenut ja luen joukoittain teologisia artikkeleita ja teoksia. Osa niistä on kirjoitettu tieteen muotoa kunnioittaen lähdeviittein ja neutraaliin kieliasuun. Paljon olen lukenut myös keveämpiä julkaisuja ja alustuksia mitä erilaisimpien teologisten asioiden tiimoilta. Ja mitä olisikaan ollut …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Käsittämätön Jumala

Pallon läpileikkaus (Jhbdel, en.wikipedia, CC BY-SA 3.0)

Suomenkielen lainasana teologia (θεολογία) tulee alunperin kreikankielestä. Kreikankielessä se on kahden sanan sanaliitto: ’θεος’, (’theos’) eli ”jumala” sekä ’λογος’ (’logos’) eli ”sana, järki tai keskustelu”. Alkuperäisessä merkityksessä teologia on tarkoittanut jumaluusoppia eli jumalan sekä jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta.

On hyvä tuoda Jumala elämässämme tutkistelun keskiöön – hän ansaitsee olla elämämme ihmetyksen kohde. Onhan kyseessä Luoja, joka on kutsunut luomansa ihmisen yhteyteensä ilmoittamalla itsensä hänelle ja tekemällä toistuvasti aloitteen lähestyä häntä – lunastajana, pyhittäjänä, jne.

Teologian pyrkimys on laajasti ymmärrettynä hämmästellä Jumalaa ja hänen itseilmoitustaan sekä keskustella hänestä. Teologian tekemisessä piilee kuitenkin vaara, että korotamme oman arvostelukykymme – järjen – Jumalan yläpuolelle ja kutistamme hänet pienten ajatustemme kokoon ja kahlitsemme …

Lisää...

Jos et pelkäisi…

Mitä tekisit, jos et pelkäisi? Ensimmäinen ajatus on luonnollisesti, että enhän minä mitään pelkää. Mutta jos mietit rehellisesti ja katsot elämääsi syvemmältä pinnan alta, niin huomaat, että monet eri tasoiset pelot vaikuttavat melkoisesti siihen, mitä lopulta teemme ja mitkä asiat jäävät aikeen tasolle.

Ajattelepa, kuinka moni asia elämässä on jäänyt sinulta tekemättä vain ja ainoastaan sen tähden, että pelko saa sinut luopumaan aikeistasi. Toki usein pelko on tervettä, koska se estää ihmistä vahingoittamasta itseään tai muita sekä estää olemaan tekemästä tyhmyyksiä. Tällöin pelko on sangen hyvä rajoitin.

Mutta pelko ei ole sen enempää erehtymätön ’auktoriteetti’ kuin omatuntokaan. On pelkoja, jotka aiheetta estävät meitä tekemästä valintoja. Moni asiaa jää tekemättä pelon tähden. Jos pelko estää tekemästä oikein tai toteuttamasta elämässämme hyviä asioita, käyttäisin sellaisesta pelosta …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , |