Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: Johannes

Jätän teille rauhan

Nykyään tiedotusvälineissä toistuu loputtomasti sana ’rauha’; puhutaan rauhanneuvotteluista, välirauhasta, rauhattomuuksista, rauhan ajasta, luonnonrauhasta, kotirauhasta, jne.

Rauhaa etsimässä… (Kuva Benjamin Balazs Pixabaystä)

Tarkemmin ajatellen uutisotsikot puhuvat enemmän rauhan puutteesta tai sen tavoittelusta kuin itse rauhasta. Se on ihmisen hyvinvoinnin näkökulmasta tavoiteltava tila. Siksi sen puuttuminen on aina uutinen.

Rauha ei kuitenkaan ole pelkkä yhteiskunnallinen tavoite tai yksilön perusturvallisuuden tae. Rauhan kaipuuseen kuuluu myös sisäinen elementti. Se sisältää kaipuun hiljaisuuteen ja sisäiseen tasapainoon. Ihmiset etsivät rauhaa luonnosta, matkoilta, sulkemalla matkapuhelimen, juomalla itsensä humalaan jne.

Toiset pakenevat rauhatonta todellisuutta lääkkeiden väärinkäytön tai huumeiden valheelliseen maailmaan, erilaisiin vaihtoehtohoitoihin, ajatusrakennelmiin, uskomuksiin, jne. On myös heitä, jotka luulevat löytävänsä rauhan viiltämällä ranteet auki tai etsiytymällä rautatien varteen. Ja sitten tietenkin kansakuntina voimme olla niin rauhanjanoisia, …

Lisää...

Taivaallinen jumalanpalvelus

Arkkienkeli Mikaelin päivää alettiin viettää Italiassa 400-luvulla. Hänelle omistettu päivä oli 29. syyskuuta. Juhlaa vietetään täällä Suomessa mikkelinpäivän nimellä kyseistä päivää seuraavana sunnuntaina – eli edellisenä sunnuntaina.

Mikkelin päivänä katsahdamme taivaallisiin. (Kuva Pexels Pixabaystä)

Suomalaisessa kirkkoperinteessä mikkelinpäivä on omistettu kaikille enkeleille, vaikka alkujaan päivä oli ylienkeli Mikaelin juhla.

Kun puhumme enkeleistä, kiinnitämme heissä huomion siihen, miten he poikkeavat meistä ihmisistä. Mietimme heidän ylivertaisuuttaan poikkeavuutena itseemme niin kuin teemme muistakin luoduista puhuttaessa. Tunnistamme gepardin nopeudesta ja norsun voimista jne. Enkeleistä tunnistamme usein heidän suuret voimansa, kirkkautensa, yliluonnolliset kyvyt, jne.

Silti mielestäni yksi tärkein ominaisuus jää kuitenkin usein huomaamatta. Enkelit ovat kuuliaisia Herralleen. Ylivertaisuudestaan huolimatta he ovat ”palvelevia henkiä” eli palvelijoita (Hepr. 1:14) ja toteuttavat Jumalan suunnitelmaa kyseenalaistamatta hänen …

Lisää...

Harmageddon, tuhatvuotinen valtakunta, Gog, Magog ja huh!

Lapsena 1970-luvulla kuulin silloin tällöin aikuisten puhuvan viimeisistä ajoista. Näiden puheiden lomassa vilahti usein termi ’tuhatvuotinen valtakunta’ ja joukko vierasperäisiä sanoja, kuten ’Harmageddon’ ja ’Gogin sota’.

Tämäkö on se kuuluisa viimeisten aikojen alku? (Image by Bela Geletneky from Pixabay)

Sanojen sekamelskasta muodostui minulle hämärä epäselvä käsitys siitä, että ne ovat jotain tulevaisuudessa tapahtuvaa – kenties pelottavaa, mutta ainakin vaikeatajuista – mikä on parempi jättää viisaiden tulkittavaksi.

Nyt vuosikymmeniä myöhemmin olen päässyt eroon ajatuksesta, että näiden sanojen takana olisi jotain pelottavaa – päinvastoin ne ovat lohdun sanoja. Nuoruuden aikojen tapaan olen silti yhtä mieltä siitä, ettei ymmärrykseni riitä niiden edessä. Olen kuitenkin huomannut, ettei kenenkään muunkaan viisaus tunnu riittävän Johanneksen näkyjen aukottomaan tulkintaan; on teorioita ja toinen toistaan vahvempia mielipiteitä, …

Lisää...

Hän aterioi kanssani

Seuraavan sitaatin jälkimmäinen jae on yksi suosikkieni kokoelmassa. Se piirtää kauniin kuvan työstä, jota Herramme Jeesus Kristus tekee tänäkin päivänä seurakuntansa keskellä ja seuraajiensa sydämissä.

Ateriayhteys (Kuva JamesDeMers Pixabaystä)

Jokaista, jota rakastan, minä nuhtelen ja kuritan. Tee siis parannus, luovu penseydestäsi! Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän.” (Ilm. 3:19-20)

Jakeen sanat ovat täynnä sitä rakkautta ja lämpöä, jota meistä jokainen syvällä sydämessään kaipaa. Uskon, että olet kuullut esimerkiksi evankelioivissa tilaisuuksissa siteeratun juuri katkelman jälkimmäistä jaetta 20.

Evankeliumin vastaanottamisesta ja uskon säilyttämisestä tässä tekstissä pohjimmiltaan onkin kyse, mutta oletko tullut ajatelleeksi, ettei Johannes alun perin kirjoittanut kehotusta uskosta …

Lisää...

Valitun äidin rakkaus

Aloitan apostoli Johanneksen hieman erikoisella tervehdyksellä. Se sopii mitä parhaiten äitienpäivän teemaan ja vie meidät mukavasti hänen kirjeensä tekstiin sisään.

Apostoli Johanneksen ’nuoruuden kuva’ yhdessä Jeesuksen kanssa.

Vanhin tervehtii valittua äitiä ja hänen lapsiaan. Minä rakastan teitä totuudessa, enkä yksin minä, vaan kaikki, jotka ovat tulleet tuntemaan totuuden.(2. Joh. 1:1)

Evankeliumien kertomuksissa tapaamamme nuori spontaani Johannes tervehtii tässä vuosisadan loppupuolella kirjoitetussa kirjeessä seurakuntaa esittäytyen sanalla ’vanhin’ (’presbyteros’). Niin olivat vuosikymmenet tehneet tehtävänsä, että kirjeessä tapaamme vanhan paljon elämää nähneen Johanneksen.

Hänen itsestään käyttämä sana ’presbyteros’ merkitsee seniori-ikäistä herrashenkilöä, joka nautti yhteisönsä arvostusta. Toki ilmaus oli vakiintunut merkitsemään myös vanhempaa kirkollista viranhaltijaa, mikä sekin sopi häneen.

Lukijan näkökulmasta kirjoittaja Johanneksesta on oleellista tietää, että hän oli vastaanottajien …

Lisää...

Paimeneni

Jouluajan mielikuviin asettuvat niin lampaat kedolla kuin paimenkin. Täten tekstini Jeesuksen lammastarha allegoriasta (Joh. 10:1-5) ja hyvästä paimenesta (Joh. 10:11-18) sopivat mitä parhaimmin myös joulun ajan tunnelmiin.

Hyvä paimen -onnittelukortin etusivu.

Jeesuksen allegoriat lammastarhasta ja hyvästä paimenesta palauttavat mieleeni muistikuvat lapsuudesta: hyvät muistot pyhäkoulusta ja kiiltokuvista, joissa Jeesus seisoi paimensauva kädessä. Rakkain muistoni liittyy huoneeni seinälle ripustettuun tauluun, jossa lempeän oloinen Jeesus seisoi karitsa sylissään orjantappurapensaan vieressä. Luetaanpa teksti.

”’Totisesti, totisesti: se, joka ei mene lammastarhaan portista vaan kiipeää sinne muualta, on varas ja rosvo. Se, joka menee portista, on lampaiden paimen. Hänelle vartija avaa portin, ja lampaat kuuntelevat hänen ääntään. Hän kutsuu lampaitaan nimeltä ja vie ne laitumelle. Laskettuaan ulos kaikki lampaansa hän kulkee …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Jumala on rakkaus

Rakkauden apostoli Johannes kirjoittaa ensimmäisessä kirjeessä teemasta ”Jumala on rakkaus(1. Joh. 4:7-21). Hän sanoo, etten voi tuntea Jumalaa ellei rakkaus asu minussa – ts. ellen rakasta. Näin siksi, että ilman rakkauden tuntemista Jumala, joka ”on rakkaus” on minulle tuntematon, koska ”rakkaus” jää minulle tyhjäksi sanaksi.

Kolminaisuuden ikoni, Rublev.

Tästä on kyse myös rakkauden kaksoiskäskyssä. Ellen osaa rakastaa lähimmäistäni, en osaa rakastaa Jumalaakaan. Rakkaus tulee esiin vain suhteissa. Tässä merkityksessä lähimmäinen on ”Jumalan peili” – rakkauteni häneen antaa merkityksen Jumalalle.

Entä oletko ajatellut, että sanat ”Jumala on rakkaus” olisivat tyhjää puhetta, ellei Jumala olisi kolminainen? Rakkaus kun tarvitsee vähintään kaksi ollakseen olemassa. Jos Jumala olisi vain yksi, hän ei olisi ”ollut …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , |