Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: Maria

Kapteeni käskee

Läsnäolo- ja elämäntaidoista puhuttaessa viitataan usein termiin ’playfulness’ eli leikkisyys. Se on kyky hypätä hetkeksi ulos ’aikuisen’ vakavasta roolista, aikataulujen ja tärkeilyn maailmasta.

Lapset leikkivät luonnostaan. Osaatko sinä? Vaiko vain tärkeillä ja käskeä? (Kuva Hai Nguyen Tien Pixabaystä)

Leikkisyys on pieni irtiotto ja muistutus siitä, ettei elämä odota siellä tavoitteiden takana, vaan päinvastoin elämä odottaa minua tulemaan tavoitteiden takaa tähän kuluvaan hetkeen.

Pieni leikkisyys ja leikillinen asenne omaan tekemiseen auttaa tässä kummasti. Ja jos katsot lapsia, he vielä osaavat ottaa hetkestä kaiken irti. He osaavat myös leikkiä. Se on jotain, mitä me aikuiset olemme uhranneet aikuistumisen alttarille. Äärimmillään olemme kadottaneet jopa kokonaan kosketuksen tähän hetkeen. Emme enää tunne mitään nyt, vaan tunteet ja aistimukset halkovat tulevaa.

Kapteeni käskee

Tämä …

Lisää...

Heillä ei ole viiniä

Johanneksen evankeliumin toinen luku alkaa kertomuksella Kaanaan häistä. Sanotaan, että siellä Jeesus teki ensimmäisen julkisen tunnustekonsa. Näin se onkin evankeliumikertomusten välittämän tietämyksen valossa, ellei 12-vuotiaan Jeesuksen taidollista keskustelua Jerusalemin temppelissä kirjanoppineiden kanssa lasketa ihmeeksi.

Viini vähissä. (Kuva Jill Wellington,Pixabay)

Jos siis oletamme, ettei Jeesus ollut tehnyt mitään ihmetekoja aiemmin edes kotipiirissä, avaa se mielenkiintoisen näköalan häissä käytyyn keskusteluun Jeesuksen ja hänen äitinsä välillä. Lue tuo keskustelu ja pysähdy siihen miettimättä yhtään enempää kertomuksen jatkoa, vertauskuvallisuutta tms.

”Viini loppui kesken, ja äiti sanoi Jeesukselle: ”Heillä ei ole viiniä.” Mutta Jeesus vastasi: ”Anna minun olla, nainen. Minun aikani ei ole vielä tullut.” Hänen äitinsä sanoi palvelijoille: ”Mitä hän teille sanookin, tehkää se.”” (Joh. 2:3-5)

Tarkastele erityisesti äiti Marian sanoja. …

Lisää...

Kristus nousi kuolleista!

Sanon sinulle: ”Kristus nousi kuolleista”. Ja sinä vastaat: ”Totisesti nousi”. Tätä kutsutaan pääsiäistervehdykseksi. Tervehdystä käytetään kirkollisessa perinteessä arkisten tervehdysten sijaan aina pääsiäissunnuntain aamusta helatorstaihin saakka.

Pyhä Magdalan Maria. Huomaa punainen muna hänen kädessään.

Tämän perinteen juuret ovat vuosituhantisessa pääsiäisyön messun liturgiassa. Tervehdys viittaa Luukkaan evankeliumin sanoihin, joilla opetuslapset ylösnousemuksen päivän iltana ’tervehtivät’ Emmauksen tieltä saapuneita:

”Herra on todella noussut kuolleista! Hän on ilmestynyt Simonille.” (Luuk. 24:34)

Vaihtoehtoisesti pääsiäistervehdyksen tarina voidaan johtaa ylösnousemuksen ensitodistajan, Magdalan Marian, sanoiksi. Tähän liittyy vanha kirkollinen legenda punaisesta munasta. Jos olet tutustunut ikonitaiteeseen, olet huomannut Magdalan Mariaa esittävissä ikoneissa punaisen munan hänen oikeassa kädessään. Sekä punaisen munan että pääsiäistervehdyksen juuret ovat samassa kertomuksessa.

Legenda punaisesta munasta

Kertomus punaisesta munasta …

Lisää...

Kristus ja Mataleena

Albert Edelfeltin maalaus Kristus ja Mataleena puhuttelee minua henkilökohtaisesti. Siinä yhdistyy Raamatun sanoma ’Kantelettaren Kiesuksessa’ ja suomailaisuus maalauksen kansallisromanttisessa asetelmassa.

Kristus ja Mataleena (Albert Edelfelt, 1890)

Helsingin metodistikirkon vierashuoneen seinällä on teoksesta mustavalkoinen litografia. Huomaan tuijottavani sitä nykyään entistä useammin. Teos tavoittaa sydämeni sellaiselta syvyydeltä, mihin harva jumalanpalvelus tai hartausteksti yltää. Tarvitaan vain hetki aikaa pysähtyä.

Muutama sana taulusta

Teos on maalattu vuonna 1890 ja se kuuluu Kansallisgallerian (Ateneum) kokoelmiin. Ikävä kyllä se ei ole ollut aikoihin siellä näytteillä, mutta tarkoitukseni on käydä kysymässä, onko mitenkään mahdollista päästä kansallisgalleriaan viettämään muutama tunti taulun edessä. Tuskin sitä suodaan, mutta kysyminen ei maksa mitään.

Albert Edelfelt teki Kristus ja Mataleena -öljyvärimaalauksen vuonna 1890 Kantelettaren laulun ’Mataleenan vesimatka’ innoittamana. Taulussa suomalaisenoloinen Jeesus esitetään …

Lisää...

Tämä on äitisi

Toukokuun toista sunnuntaita eli äitienpäivää vietetään varsin usein kauniissa aurinkoisessa poutasäässä – ainakin sydämissä paistaa hyvän tahdon aurinko. Äitienpäivä on hyvä juhla, koska se muistuttaa meitä äideistä. Äiti ja isä ovat elämän peruspilareita, joita lapset pitävät ’elämän kalustoon’ itsestään selvästi kuuluvina. He kuuluvat lasten arkeen sen verran kiinteästi, ettei sitä lapsi osaa olla edes kiitollinen heidän jokapäiväisestä panoksestaan.

Vanhemmalla iällä äidin ehkä näkymättömän ja hiljaisen työn merkitys valkenee lapsillekin. Ja aina on mahdollista sekin, että äidin ja lapsien osat vaihtuvat siinä, että tulee lasten vuoro huolehtia äidistään. Herramme Jeesus tiedosti tämän tarpeen, mikä käy ilmi Johanneksen evankeliumin kohtauksesta Herramme ristinkuoleman edellä.

”Jeesuksen ristin luona seisoivat hänen äitinsä ja tämän sisar sekä Maria, Klopaksen vaimo, ja Magdalan Maria. Kun Jeesus näki, että hänen äitinsä ja …

Lisää...

Joulun (t)aikaa

Alla olevassa kuvassa on jotain tuttua liittyen adventin ja joulun aikaan. Katso kuvaa ja mieti hetki, mitä kuvassa näet.

Kortti, toivotus, kuva vai mikä?

Ihmistiede on todennut, että kuva, mitä silmillämme katselemme ei ole objektiivinen kuva siitä mitä näköhermoihin välittyy, vaan lopputulos on merkittävästi ’manipuloitu’. Nimittäin aivot tekevät merkillisen suuren määrän korjaavaa työtä ennen kuin kuvasta välittyy meille se, mitä ajattelemme katselevamme. Paljolti korjaustyö on sitä samaa, mitä kuvankäsittelyohjelmat tekevät, kun ne korjaavat valokuvien epätarkkuutta.

Aivot korjaavat kuvaa kuitenkin paljon kokonaisvaltaisemmin. Kuvaan vaikuttaa paljon aiemmat kokemukset ja myös se, missä tilanteessa kuvaa katsomme. Menneisyys ja nykyhetken tilanne vaikuttaa myös siihen, mitä me käsitämme kuvassa olevan.

Jos nyt palaamme tähän juuri katsottuun kuvaan, mitä siinä näkyy? Jos tuo kuva olisi pudonnut …

Lisää...

Tapahtukoon minulle

Maaliskuun viimeisen sunnuntain aihe oli enkeli Gabrielin ilmestyminen neitsyt Marialle ilmoittamaan Jeesuksen syntymisestä. Luukkaan evankeliumin ensimmäisen luvun tekstiä mukaillen saamme tänään toivottaa:

”Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut!
Herra kanssasi!
Siunattu olet sinä, naisista siunatuin,
ja siunattu sinun kohtusi hedelmä!” (Luuk. 1: 28, 42)

Kyseessä on vanha kirkkokuntarajat ylittävä juhlapyhä. Marianpäivää tai Marian ilmestyspäivää (’annuntiatio’) vietetään noin 9 kuukautta ennen joulua, Herran syntymän juhlaa. Marian ilmestyspäivä onkin hyvä lähtölaukaus kaikkein hartaimmille joulun valmistelijoille.

Enkeli Gabriel ilmestyy Marialle.

Päivän sanoma liittyy enkelin ilmoitukseen Marialle. Maria saa tiedon ainutlaatuisesta hedelmöittymisestään ja erityisesti 9 kuukauden ajan siunauksesta. Marian osakseen saama siunaus on tietty sekin kahtiajakoinen niin kuin siunaus yleensä. Siinä missä Jumala siunaa ihmisen, joutuu tämä ihminen melko usein maksamaan hintaa …

Lisää...