Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: valkeus

Valoa ja suolaa

Siteeraan tähän vanhempaa tekstiäni vuosituhannen vaihteesta. Se sopii juhannuksen jälkeen hyvin valon ja ehkä suolan puolesta tuon grillaamisenkin teemaan myös :-)

Suolaa… (Kuva Bruno Pixabaystä)

Jos kirjoittaisin tämän tekstin tänään kokonaan alusta alkean, ehkä jotain sanoisin toisin ja jotain laajemmin, mutta näin menneen ajatuksia peilaten huomaan, että näin ’mennyt minä’ voi opettaa minua tänään.

Pian toisen vuosituhannen taitteen jälkeen (1000 – 1200 jKr) Etelä-Euroopan ja Pohjois-Afrikan tienoilla joukko ’pyhiä miehiä’ luuli keksineensä ratkaisun jo vuosisatoja kristittyjä vaivanneeseen ongelmaan – nimittäin kiusauksen ja lankeemuksen ongelmaan. Nämä ’pyhät’ miehet nimittäin vetäytyivät erilleen muusta yhteiskunnasta luullen, että he eivät olisi kiusattuja yksinäisyydessä. Jotkut heistä muuttivat asumaan luoliin, toiset asuivat majoissa, joita olivat rakentaneet puihin. Jotkut jopa kaivautuivat hiekkaan, toiset vetäytyivät korkeiden tolppien …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Valkeuteen

Johanneksen kirjeet ovat Jeesuksen opetuslapsen, apostoli Johanneksen, vanhuuden päivinä kirjoittamia ohjeita seurakunnille. Ensimmäisessä kirjeessään Johannes vastustaa jonkin sorttista gnostilaista harhaoppia. Näin siksi, että se oli valloittanut puolelleen kirjeen vastaanottajia paikallisissa seurakunnissa.

”Light of the World – Peace” ( Peace Wall in Hamilton, New Zealand)

Näiden harhautuneiden opettajien oppi kielsi Kristuksen lihaksitulemisen siksi, että he kuvittelivat ainoastaan hengen edustavan hyvää, kuten kreikkalaisessa maailmassa yleisesti tuolloin uskottiin. Se oli looginen päätelmä sen pohjalta, mitä ihmiset yleisesti asiasta ajattelivat. Ikävä kyllä tämä muuten ’hyvä’ ajatus ei vain sopinut ylösnousemus todellisuuteen.

Sen lisäksi, että harhautuneet opettajat eksyttivät laumaa hengellisesti arveluttaville poluille, he eksyttivät heitä myös moraalin alueilla. Jos tämä ruumis oli vain alhainen maja, se oikeutti elämään moraalittomasti, koska ruumiin synnillä ei ollut otetta …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , |

Kristus – Joulun kirkas tähti!

Neljäs adventtisunnuntai on nimeltään ”pyhä adventti” (latinaksi ”Adventus sanctificationis”). Vanhoissa kirkoissa neljäs adventti on omistettu Herramme Jeesuksen äidille, Marialle, kuten on tehty myös Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa tämän vuosituhannen alusta alkaen.

Joulun tähti. (Kuva Gerhard G., Pixabay)

Maria muistuttaa joulunvietossa erityisesti äidinrakkaudesta, minkä vuoksi neljättä adventtikynttilää nimitetäänkin rakkauden kynttiläksi. Kun sytytämme viimeisen adventtikynttilän, se muistuttaa Jumalan rakkauden ja ihmisen rakkauden valtavasta laadullisesta erosta. Vertaamme Jumalan ja ihmisen rakkautta toisiinsa millä laatukriteerillä tahansa, jää ihmisen rakkaus aina vajaaksi, vaikka sitten puhuisimme jopa äidinrakkauden kaltaisesta kestävästä rakkaudesta.

Neljäs adventtikynttilä muistuttaa aikaisempien kynttilöiden tavoin meitä joulusta valon juhlana. Se on ’viimeinen valo’, jonka me ihmiset sytytämme joulun odotuksen merkiksi. Seuraavan valon sytyttää jouluna itse Jumala, kun hän antaa …

Lisää...

Happy Halloween – varjojen maasta kirkkauden maahan

Pyhäinpäivän teemoissa valkeus ja pimeys kietoutuvat toinen toisiinsa. En viittaa valkeudella ja pimeydellä nyt Jumalan ja sielunvihollisen hallintavaltojen vastakkaisuuteen, kuten apostoli Johannes tyypillisesti tätä vertauskuvaa käsittelee.

Halloween – ”kaikkien pyhien ilta”

Pimeän ei tarvitse merkitä pahuutta. Esimerkiksi Itä-Suomessa monet pienet lammet ja järvet on nimetty ’valkeisiksi’ ja ’mustiksi’, kuten täällä Kuopiossa ’Iso-Valkeinen’ tai ’Mustinlampi’. Nimi kuvaa järven pinnan (ts. pohjan) heijastamaa väriä – onko se kirkas vai tumma.

Minä puolestani viihdyn paremmin pimeässä kuin valoisassa – päinvastoin kuin puolisoni, mutta ei se sitä tarkoita, että sisälläni asuisi pimeyttä tai että pimeässä tekisin jotain, mikä ei kestä päivänvaloa. Minä vain viihdyn ’varjojen mailla’.

Tässä tekstissä kirkkaus ja pimeys kertovat, miten ihminen havainnoi Jumalan …

Lisää...

Minä olen maailman valo

Tämän kerran teksti jatkaa sarjaa Jeesuksen ”minä olen” -julistautumista ja nyt on vuorossa ”minä olen maailman valo {KR38: valkeus}”. Minä olen – eli kreikan ”ego eimi” – on viittaus heprean JHVH -tetragrammiin. Jokainen julistuksista tuo esiin jonkin piirteen Jumalan persoonasta, kuten tässä ”valkeus tai valo”.

Johannes mainitsee ”maailman valo” -julistuksen ensimmäisen kerran evankeliumin kahdeksannessa luvussa. Nimitän tässä ensimmäistä julistautumista ’valon’ teologiseksi julistukseksi. Toisen kerran Jeesus julistautuu valkeudeksi seuraavassa luvussa sokeana syntyneen miehen parantamisen yhteydessä. Sitä nimitän ’valon’ julistukseksi voimassa.

Ensimmäinen julistautuminen

Aloitetaan valon ’teologisesta julistuksesta’. Oli lehtimajajuhlan aika (Joh. 7:10,14) ja Jeesus oli lähtenyt hänkin juhlille. Jeesus siis vietti juutalaisen tavan mukaan juhlaa Jerusalemissa. Julistus seuraa tekstissä välittömästi Jeesuksen ja aviorikoksesta tavatun naisen kohtaamista (Joh. …

Lisää...

Päivän lapset

Sanasta ’perhonen’, useimmille tulee mieleen kesäisellä niityllä liihotteleva kirkkaankeltainen sitruunaperhonen, oranssi nokkosperhonen tai vaikkapa neitoperhonen.

Värikkäät päiväperhoset ovat kaikille tuttuja, mutta niiden lisäksi Suomessa elää suuri joukko yöperhosia. Suomen perhoslajeista vain noin viisi prosenttia kuuluu päiväperhosiin. Paljon enemmän lajeja siis löytyy yöperhosista.

Tunnemme päiväperhoset siinä määrin hyvin, että yöperhonen lienee helpoin kuvailla sen ja päiväperhosen eroavaisuuksien kautta. Siinä missä päiväperhoset ovat siroja ja hentoja, yöperhosten ruumiinrakenne on usein tanakka. Lisäksi ne ovat karvaisia, mikä auttaa niitä säilyttämään ruumiinlämpönsä myös yön viileinä tunteina.

Yöperhoset ovat yleensä väriltään harmaita tai ruskeita ja etusiivissä on monimutkaista kuviointia. Kuviointi naamioi päiväsaikaan lepäävän perhosen alustaansa ja auttaa sitä pysymään saalistajien huomaamattomissa. Lisäksi tumma väri kerää auringon lämpöä.

Hämärässä tai pimeässä kumppanin etsiminen on hankalaa, minkä vuoksi useat yöperhoset houkuttelevat …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Osallisuutemme jumalallisesta luonnosta

Lähdetään liikkeelle tutulla kertomuksella. Muistanet seuraavan tekstin? Ja uskon, että varmasti osaat sijoittaa sen myös aikajanalle ihmiskunnan historiassa.

”He kuulivat Herran Jumalan äänen hänen käyskennellessään puutarhassa illan viiletessä. Silloin mies ja hänen vaimonsa menivät Herraa Jumalaa piiloon puutarhan puiden sekaan. Mutta Herra Jumala kutsui miestä ja sanoi hänelle: Missä sinä olet?(1. Moos. 3:8-9)

Siinä on kuva siirtymästä ihmiskunnan historian valoisasta aamunkoitosta aikaan kohti illan viilentyvää tulevaisuutta. Eletään ensimmäisiä hetkiä ihmiskunnan traagisimman valinnan jälkeen – syntiinlankeemuksen.

Jakeet tiivistävät pelastushistorian ytimen muutamaan lauseeseen. Teksti alkaa tilanteen toteamisella:

He kuulivat Herran Jumalan äänen hänen käyskennellessään puutarhassa illan viiletessä.

Ihmisen todellisuus oli asua Jumalan luona, elää hänen yhteydessään. Jumala käyskenteli samassa puutarhassa, missä käyskenteli myös ihmispari. Jumala oli luonut ihmisen elämään yhteydessään …

Lisää...