Mikä yhdistää seuraavia ammattinimikkeitä: sairaanhoitaja, lääkäri, opettaja, pappi ja lähetystyöntekijä? – Ainakin minun lapsuudessani näitä kaikkia kutsuttiin nimikkeellä kutsumustyö. Tänä päivänä käsitteet ovat toki muuttuneet tältä osin.

Tuohon mitä kutsumustyöksi kutsuttiin liittyi jonkinlainen vahva motiivi työskennellä juuri tämän kutsumuksen mukaisessa ammatissa, vaikka jostain muusta työstä olisi voinut hankkia leveämmän leivän helpommalla. Kutsumusammatteihin liittyi ainakin lapsuudessani muun yhteisön erityinen arvostus. En tiedä, mistä käsite kutsumustyö on peräisin, mutta ainakin Raamattu tuntee tämän ajatuksen puhuttaessa Jumalan valtakunnan työntekijöistä.

Kutsumuksesta

Kutsumus viittaa sanan laajemmassa merkityksessä kaikkiin heihin, joita Jumala on kutsunut pelastukseen. Esimerkiksi Jeesuksen yhteenveto Kuninkaan pojan häät -vertauksesta sisältää ajatuksen kutsumuksesta sen laajemmassa merkityksessä:”Monet ovat kutsuttuja, mutta harvat valittuja” (Matt. 22:14). Kutsu on kohdistettu monille, mutta paatumuksen ja tottelemattomuuden tähden monet hylkäävät Jumalan kutsun. Ne, jotka hylkäävät kutsun, torjuvat samalla myös kutsujan. Vain ne, jotka ottavat kutsun vastaan tulevat valituiksi pelastukseen. Eli niitä, joiden kohdalla kutsu saavuttaa päämääränsä, Jeesus nimittää valituiksi, kun taas kutsuttuja ovat kaikki kutsun saaneet.

Suppeammassa merkityksessä kutsumus tarkoittaa kutsua palvelutehtävään. Tässäkin tapauksessa pätee sama logiikka kutsuttujen ja valittujen välillä kuin puhuttaessa sanan laajemmassa merkityksessä. Eli ne, jotka ovat vastanneet Jumalan kutsuun astua palvelutehtävään, ovat valitut tähän tehtävään, kun taas kutsuttuja ovat kaikki kutsun saaneet. Tämä ajatus ilmenee Roomalaiskirjeen ensimmäisestä jakeesta, jossa Paavali esittelee itsensä kirjeen vastaanottajille näin:

”Paavali, Kristuksen Jeesuksen palvelija, kutsuttu apostoliksi ja valittu julistamaan Jumalan evankeliumia” (Room. 1:1)

Kreikan kielen sanat ’kletos’ (kutsuttu) tai ’klesis’ (kutsumus) esiintyvät myös kreikankielen seurakuntaa tarkoittavassa sanassa ’ekklesia’ (kirjaimellisesti käännettynä ’uloskutsutut jostakin’), joka tarkoittaakin Jumalan erilleen kutsumaa tai valitsemaa joukkoa. Jumalan seurakunnassa onkin vain hänen itsensä pelastukseen kutsumia ihmisiä, jotka ovat vastanneet hänen kutsuunsa ja näin tulleet osaksi pelastukseen valittujen joukkoa. Olemme siis kaikki uskovat paitsi kutsuttuja, myös valittuja pelastukseen.

Kaksi kutsua?

Vaikka Jumalan kutsu palvelutyöhön on erillinen kutsusta pelastukseen, se ei kuitenkaan ole täysin irrallinen kutsusta pelastukseen, vaan ne kuuluvat yhteen kuin ketjun lenkit. Voisikin sanoa, että jos olet vastannut myöntävästi Jeesuksen kutsuun tulla pelastetuksi, tällöin olet paitsi valittu pelastukseen, mutta myös kutsuttu palvelutyöhön. Antoihan Jeesus meille kaikille yhteisen mission:

”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti” (Matt. 28:19-20)

Me olemme jokainen erottamaton osa Jeesuksen lähetyskäskyä. Eli vastattuasi myöntävästi ensimmäiseen kutsuun tulit valituksi pelastettujen joukkoon, jonka jälkeen tulet jälleen kutsutuksi, mutta nyt palvelemaan toisia. Kääntäen voidaan sanoa, että ellet ole vastannut myöntävästi ensimmäiseen kutsuun (pelastus), ei sinulle esitetä myöskään jälkimmäistä eli kutsua palvelutyöhön.

Kutsu pelastukseen ja palvelutyöhön ovat erilliset, mutta kuitenkin ne kuuluvat yhteen. Palvelutehtävään kutsuun vastaamatta jättäminen ei vaikuta asemaasi Jumalan valittuna pelastukseen. Samoin palveleminen seurakunnassa ei muuta asemaasi pelastuksessa, jos et ole vastannut myöntävästi aiempaan elämäsi tärkeimpään kutsuun.

Kutsutut palvelemaan

Puhutaanpa hieman enemmän tästä ajallisesti jälkimmäisestä kutsusta, joka esitetään kaikille pelastuksesta osallisille. Kyse on siis kutsusta palvelutyöhön Jumalan valtakunnassa.

Kutsu palvelutyöhön ei enää liity varsinaisesti kutsutun omaan pelastukseen, vaan hänet on valittu pelastumaan jo uskonsa perusteella. Jälkimmäinen kutsu liittyy heidän pelastukseen, jotka eivät vielä ole vastanneet myöntävästi Jumalan ensimmäiseen kutsuun. Jumala näet on viisaudessaan päättänyt käyttää pelastettuja viemään pelastuskutsun hukkuville. Meidän uskovien tehtävä on siis viedä Jumalan kutsu niille, jotka eivät ole siihen vielä vastanneet. Miten kutsu palvelutyöhön sinun kohdallasi sitten käytännössä toteutuukaan, on yksilöllistä. Otetaan esimerkki Apostolien teoista.

”Antiokian seurakunnassa oli profeettoja ja opettajia: Barnabas ja Simeon, josta käytettiin nimeä Niger, kyreneläinen Lukios, Menahem, joka oli neljännesruhtinas Herodeksen kasvinkumppani, sekä Saul. Kerran, kun he olivat palvelemassa Herraa ja paastoamassa, Pyhä Henki sanoi: ”Erottakaa Barnabas ja Saul minun työhöni, siihen tehtävään, johon minä olen heidät kutsunut.” Niin he paastosivat ja rukoilivat, ja sitten he panivat kätensä näiden kahden päälle ja lähettivät heidät matkaan. Barnabas ja Saul, jotka Pyhä Henki näin oli lähettänyt, tulivat Seleukiaan ja purjehtivat sieltä Kyprokseen.” (Ap. t. 13:1-4)

Yllä oleva tekstiote Apostolien teoista on esimerkki siitä, miten kutsu kohtasi Paavalin (tekstissä vielä nimellä Saul) ja Barnabaksen. Minun henkilökohtainen kutsumukseni ei tullut samaan tapaan, eikä varmaan sinunkaan. Kutsujamme on kuitenkin yksi ja sama.

Kaikkein tärkein kysymys puhuttaessa kutsumuksesta onkin ”kuka on minut kutsunut?”. Kummatkin tekstimme antavat tähän yksiselitteisen vastauksen:

”Kristuksen Jeesuksen palvelija, kutsuttu apostoliksi” ja ”Barnabas ja Saul, jotka Pyhä Henki näin oli lähettänyt”.

Paavali ei esitellyt itseään Roomalaiskirjeen alussa Antiokian seurakunnan kutsumaksi apostoliksi, eikä myöskään väittänyt, että Lukios ja Menahem hänet kutsuivat julistamaan evankeliumia. Paavalin kutsui Jeesus Kristus, joka hänet myös lähetti Pyhän Hengen välityksellä pakanoiden apostoliksi. Samoin sinut on kutsunut Herra Jeesus Kristus.

Kuka minut on kutsunut palvelemaan?

Pidä aina mielessäsi, kuka sinut on kutsunut / kutsuva palvelemaan. Kun eteesi tarjoutuu mahdollisuus palvella Herraasi ja koet ehkä pienuutta tehtävän edessä, niin muista että sinä olet asialla kutsujasi Kristuksen nimissä. Edustat kutsujaasi ja toimit hänen valtuuttamanaan – sinun ei tule katsoa omaa pienuuttasi, vaan Herrasi suuruutta. Jos koet kiusausta torjua kutsumuksen, muista, ettei Jeesuskaan torjunut sinua, kun vielä etsit ratkaisua omaan syntiongelmaasi. Muistathan siis kuka sinua kutsuu.

On vielä niitäkin, jotka aloittavat hyvin palvelutyönsä, mutta jonkin ajan päästä luovuttavat, koska heille ei ollutkaan täysin selvää kuka heidät on kutsunut. Jos kutsumuksesi rakentuu ihmisten kannustuksen tai seurakunnan päättäjien varaan, on työn pohja inhimillisellä ja kestämättömällä perustalla. Toki seurakunta ja yksilöuskovat ovat mukana yhdessä kanssasi toteuttamassa kutsua ja lähettämässä sinut matkaan, mutta kutsu tulee aina yksin Herralta.

Jos työsi rakentuu ihmisten suosionosoitusten ja kannustuksen varaan, miten käy, kun he kääntyvät kutsumustasi vastaan? Entä jos koet olevasi vain ’seurakuntasi kutsuma’, miten sinulle käy, kun tulee aika epäonnistua ja pettyä ihmisiin? Mutta jos tiedät olevasi Kristuksen kutsuma, tiedät myös työsi olevan tarkoituksellista ja silloin kestät koetuksen. Tällöin sinun ei tarvitse pelätä tulevaa tai jäädä pohtimaan menneitä, vaan voit kiinnittää katseesi yhä tiukemmin kutsun antajaan.

Sinut on kutsuttu palvelemaan Herraa, jotta muutkin kuin vain sinä itse löytäisivät tien Isän luo. Miten sinä olisit tullut milloinkaan kutsutuksi pelastukseen, elleivät meidän aikamme ja menneiden vuosisatojen pyhät olisi vastanneet myöntävästi jälkimmäiseen palvelustyön kutsuun. Meidät on kutsuttu viemään Herran Jeesuksen Kristuksen pelastuskutsua kadotettuun maailmaan. Olkaamme uskolliset Hänelle.

Pohdittavaa

Mitä tarkoittaa kutsumus?
Mitkä ovat tässä mainitut kaksi kutsua?
Kuka minut on kutsunut?