Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: missio

Kutsutut

Mikä yhdistää seuraavia ammattinimikkeitä: sairaanhoitaja, lääkäri, opettaja, pappi ja lähetystyöntekijä? – Ainakin minun lapsuudessani näitä kaikkia kutsuttiin nimikkeellä kutsumustyö. Tänä päivänä käsitteet ovat toki muuttuneet tältä osin.

Kutsuttu palvelemaan? (Kuva Владимир Берзин Pixabaystä)

Tuohon mitä kutsumustyöksi kutsuttiin liittyi jonkinlainen vahva motiivi työskennellä juuri tämän kutsumuksen mukaisessa ammatissa, vaikka jostain muusta työstä olisi voinut hankkia leveämmän leivän helpommalla. Kutsumusammatteihin liittyi ainakin lapsuudessani muun yhteisön erityinen arvostus. En tiedä, mistä käsite kutsumustyö on peräisin, mutta ainakin Raamattu tuntee tämän ajatuksen puhuttaessa Jumalan valtakunnan työntekijöistä.

Kutsumuksesta

Kutsumus viittaa sanan laajemmassa merkityksessä kaikkiin heihin, joita Jumala on kutsunut pelastukseen. Esimerkiksi Jeesuksen yhteenveto Kuninkaan pojan häät -vertauksesta sisältää ajatuksen kutsumuksesta sen laajemmassa merkityksessä:”Monet ovat kutsuttuja, mutta harvat valittuja” (Matt. 22:14). …

Lisää...

Olehan siin’

Aloitetaan lukemalla kappale apostoli Paavalin epistolaa korinttilaisille. Teksti on tavallisen tuttu ainakin kaikille teille, joille tuo sana ’epistola’ kuuluu normaaliin käyttösanastoon.

Mitä näen? Oman matkani, itseni vai maiseman? (Kuva Anja-#pray for ukraine# #helping hands# stop the war Pixabaystä)

”Ihminen ei luonnostaan ota vastaan Jumalan Hengen puhetta, sillä se on hänen mielestään hulluutta. Hän ei pysty tajuamaan sitä, koska sitä on tutkittava Hengen avulla. Hengellinen ihminen sen sijaan pystyy tutkimaan kaikkea, mutta häntä itseään ei kukaan voi tutkia. – Kuka tuntee Herran mielen, niin että voi neuvoa häntä? Mutta meillä on Kristuksen mieli.” (1. Kor. 2:14-16)

Jo lukiessani tekstiä mieleeni piirtyi kuva korintin seurakunnan tilanteesta ja samalla tietoisuuteeni palasi kuin taikaiskusta joukko erilaisia selityksiä ja tarkennuksia siitä, mitä Paavali …

Lisää...

Helatorstain yhteinen tehtävä

Tällä viikolla vietetään kymmenen päivää helluntain edellä käyvää juhlaa, jota Suomessa kutsutaan helatorstaiksi. Kirkollisessa kontekstissa helatorstaita kutsutaan Kristuksen taivaaseen astumisen muistopäiväksi (”Ascension of the Lord”).

Taivaaseen astuminen (lasimaalaus, Church of St Elthedreda)

Helatorstai on vuotuinen aidosti kristillinen juhla, koska samaan ajankohtaan ei liity mitään pakanallista tai juutalaista juhlaa, niin kuin esimerkiksi jouluun tai pääsiäiseen liittyy.

Helatorstaita vietetään 40. päivää pääsiäisestä Kristuksen taivaaseenastumisen ja taivaallisen kuninkuuden merkeissä. Vuosina 1973-1991 helatorstai oli siirrettynä edelliseen lauantaihin, rukoussunnuntain aatoksi, mutta joka sittemmin siirrettiin nykyiselle paikalleen.

Juhlan suomenkielinen nimi, helatorstai, tulee ruotsin kielen sanasta ’helg’ eli pyhä. Vanhan uskomuksen mukaan helatorstai oli niin pyhä, ettei ruohokaan kasvanut tuona päivänä. Tähän juhla-aikaan liittyvät myös Etelä- ja Lounais-Suomen helavalkeat sekä helkajuhlat.

Helatorstai on Jeesuksen taivaaseenastumisen muistojuhla. Se …

Lisää...

Missiosta matkaan

Evankeliumit päättyvät tavalla tai toisella opetuslasten lähettämiseen. Matteus ja Markus päättävät teoksensa lähetyskäskyyn. Luukas valitsi kirjoittaa evankeliumin jatkoksi Apostolien teot, kun taas Johannes päätti evankeliumin Pyhän Hengen antamiseen ja Pietarin lähettämiseen.

Tätä taustaa vasten ei ole väärin puhua ’Jeesus-liikkeestä’. Se välittää kuvan dynaamisuudesta ’seurakunta’ –sanaa paremmin. Ainakin jos mietimme sitä ensivaikutelmaa, minkä sana ’seurakunta’ välittää nykypäivän ihmiselle.

Whitefield oli osa oman aikansa Jeesus-liikettä.

Jeesus-liike tai kristityistä käytetty varhainen ilmaus ”tien seuraajat” kuvaavat osuvasti tehtävää, jonka Jeesus antoi ulospäin suuntautuvaksi missioksi seuraajilleen:

”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne …

Lisää...

Tehtävien taitteessa

Johanneksen evankeliumin ensimmäinen luku pikakelaa historian luomisen hetkestä Uuden liiton ajan alkuun. Siinä vanhan liiton viimeinen sanansaattaja – Johannes Kastaja – viitoittaa tien uuden ajan kynnykselle:

”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” (Joh. 1:29b)

Johannes todistaa Jesajan puolivuosisataa aikaisemmin kirjoittaman profetian täyttyneen Jeesuksessa Kristuksessa (Jes. 53:6-7). Oli tullut aika astua uuteen. Tästä eteenpäin lukija seuraa Jumalan lupauksen täyttymistä Kristuksessa evankeliumin viimeiseen lukuun saakka.

Jeesus kohtaa opetuslapset rannalla

Johannes ei lopeta evankeliumiaan ’loppuun’. Hän on tuo lukijan Jeesuksen elämän vaiheiden läpi uuden ajan alkuun. Olemme tilanteessa, missä uusi liitto Kristuksessa on astunut voimaan. Viimeisessä luvussa lukija astuu aikakauteen, jossa hän itsekin parhaillaan elää. Evankeliumin viimeinen luku istuttaa meidät omalle paikallemme Jumalan pelastussuunnitelman seuraavaan näytökseen eli Pyhän Hengen ja …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Helluntain ihme

Helluntaijuhlaa juhlaa vietetään 50 päivää pääsiäisviikon sapatin jälkeen. Alun perin helluntai on ollut juutalaisuudessa sadonkorjuun ja ensihedelmän juhla, jota kutsuttiin myös viikkojuhlaksi (5. Moos. 16:9-12). Alkaen 100-luvulta jKr. juutalaiset juhlivat helluntaina myös lain saamisen juhlaa.

Kristityille helluntaista tuli Jeesuksen kuoleman jälkeen seurakunnan syntymäjuhla. Kristuksen taivaaseen astumisen juhlaan (helatorstai) helluntaipäivä on siitä kymmenen päivän jälkeen. Toisin sanoen opetuslapset odottivat kymmenen päivää Jeesuksen lupauksen täyttymistä. Aika ei ehkä kuulosta pitkältä, mutta muistanet varmaan, mitä sananlaskukin ’odottavan ajasta’ sanoo.

Helluntain ihme

Monesti, kun luetaan Apostolien tekojen tekstiä ensimmäisen kristillisen helluntain tapahtumista (Ap. t. 2:1-4), kiinnitetään huomio lähes pelkästään ulkoisiin merkkeihin, kuten tuulenpuuskaan ja tulisiin kieliin, jotka jakautuivat ja laskeutuivat seurakunnan ylle. Toisaalla lukijan huomio kiinnittyy vieraisiin kieliin, joita Jeesuksen seuraajat Jumalan ihmeestä puhuivat eri puolelta …

Lisää...