Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: Mooses

Jumalan karikatyyri

Tänään ikkunata näkyvä talvinen maisema kaikessa kauneudessaan aiheutti mielessäni pienen ajatusmatkan reilun vuosikymmenen taakse, kun Italian matkalla poikkesimme nopeasti Milanossa. Turistikaupungin keskusaukio täyttyi monenlaisesta osaajasta, jotka kaikki tarjosivat vastinetta rahoilleni.

Yhdenlainen karikatyyri. (Kuva 愚木混株 Cdd20 Pixabaystä)

Siellä oli taiteilijoita, jotka piirsivät odottaessa karikatyyreja ihmisistä. Karikatyyri on sellainen tarkoituksellisesti liioiteltu kuva, jolla kiinnitetään huomio henkilön johonkin ominaisuuteen tai toimintaan. Tällainen katutaiteilijan luoma kuva keskittyy yleensä joihinkin ilmeisiin piirteisiin henkilön olemuksessa ja ulkoasussa.

Heidän piirroksensa huvittavat meitä, koska ne liioittelevat yhtä tai useampaa fyysistä piirrettämme tavalla, joka on tunnistettava mutta hauska. Ne ovat sellaisia kepeitä kuvauksia, sillä kuka nyt itsestään haluaisi maalattavan jotain sellaista, että siitä mielensä pahoittaisi.

Jos taiteilija tuntee kohteensa paremmin – esimerkiksi henkilökohtaisesti tai henkilön historiasta – hän …

Lisää...

Olkaa pyhät

Vuoden 1933/38 Kirkkoraamatun sisäsivulla lukee Raamatun koko nimenä ”Pyhä Raamattu”. Biblia puolestaan esittelee kirjan pidempisanaisemmin: ”Biblia, Se on: Koko Pyhä Raamattu, Suomeksi”.

Pyhä Raamattu (Kuva congerdesign Pixabaystä)

Myös monet englanninkieliset käännökset käyttävät pelkän arkikielen Raamattu nimityksen sijaan kirjasta virallista pidempää nimeä ”The Holy Bible”.

Raamatun nimeen liitetty määre ’pyhä’ kuvaa sitä, miten uskovat ovat suhtautuneet Raamattuun sen pitkän historian ajan. Se ei ole vain yksi hengellinen teos muiden joukossa, vaan se on erityinen pyhä kirja, jolla on ehdoton auktoriteetti uskovan elämässä. Sen rinnalle ei tule nostaa mitään muuta lähdettä, vaan päinvastoin kaikki muu tulee koetella Raamatun ilmoituksen valossa. Raamattu ei varsinaisesti ole kirjana (ts. esineenä) pyhä eikä se täten ansaitse tulla palvotuksi, mutta …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , |

Jumalaa kohtaamassa hiljaisuudessa

Kun puhumme Jumalan kohtaamisesta, etsimme syvempää suhdetta häneen – tilaisuutta kohdata Jumala kuin kasvoista kasvoihin.

Palava pensas (Sébastien Bourdon 1616–1671)

Jumalan kohtaaminen on tilanne, jossa ihminen kohtaa myös itsensä Luojan silmien alla. On kyseessä kohtaaminen, johon liittyy suuria odotuksia koskien oman elämän suuntaa: tarkoitusta, päämäärää, jaksamista jne.

Jumalan kohtaamisessa ei ole niinkään kyse siitä, että tarvitaan erityinen hetki tai tilanne, jossa Jumala sallisi ihmisen kohdata hänet, vaan oikeastaan kohtaamisessa kyse päinvastaisesta. On kyse tilanteesta, jossa ihminen intoutuu näkemään Luojansa ja kohtaamaan hänet.

Ei ole kyse siitä, etteikö Jumala olisi kohdattavissa, vaan tahdostamme kääntyä hänen puoleensa kohtaamaan häntä. Se, että näemme Herran kädenjäljen luonnossa ei ole vielä hänen kohtaamistaan. Jeesuksen pelastustyön hienouden ihastelu ei ole sekään hänen kohtaamistaan, kuten ei ole …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Pyyntö kirkkaudesta

Monet sadut kertovat, kuinka joko hyvä haltija, noita tai lampun henki esittävät sadun päähenkilölle tilaisuuden käyttää yhdestä kolmeen toivomusta, jotka täyttyvät juuri niin kuin toivotaan. Koska toivomuksia on vähän, täytyy sadun päähenkilön miettiä tarkkaan miten toiveensa käyttää. Lisäksi hänen pitää olla varovainen, ettei hän ajattelemattomuuttaan toivoisi mitään sellaista, mitä joutuisi myöhemmin katumaan.

Oi, kirkkautta! (Kuva Jori Brander)

Sadut toivomuksista kertovat oikeastaan enemmän meistä, jotka satuja sepitämme tai mieluusti kuuntelemme. Se, että pidämme näistä kertomuksista, heijastaa tyytymättömyyttä elämän nykytilaan ja puhuu voimattomuudestamme muuttaa elämää. Silti tahdomme pitää ohjat itsellämme ja tahdomme toivoa itse – ei niin, että joku muu toivoisi puolestamme. Varmasti sinäkin olet enemmän tai vähemmän vakavissasi joskus miettinyt, mitä sinä toivoisit, jos saisit mahdollisuuden.

Toiveet eivät rajoitu pelkkiin satuihin. …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Kuin torilla istuvat lapset

Päivän evankeliuminteksti johdattaa tuttuun Jeesuksen tuntemisen ja seuraamisen teemaan. Tällä kertaa asiaa tarkastellaan vertaillen sivustakatsojan näkökulmasta. Teksti puhuu ”sukupolvesta”, jolle ei tunnu kelpaavan mikään. Kuulostaako tutulta? Luetaanpa.

Mihin minä vertaisin tätä sukupolvea? Se on kuin torilla istuvat lapset, jotka huutavat toisilleen: ’Me soitimme teille huilua, mutta te ette tanssineet, me pidimme valittajaisia, mutta te ette itkeneet mukana.’

Johannes tuli, hän ei syö eikä juo, ja ihmiset sanovat: ’Hänessä on paha henki.’ Ihmisen Poika tuli, hän syö ja juo, ja ihmiset sanovat: ’Mikä syömäri ja juomari, publikaanien ja muiden syntisten ystävä!’ Mutta Viisauden teoista Viisaus tunnetaan!” (Matt. 11:16-19)

Jeesus vertaa aikansa sukupolvea torilla istuviin lapsiin, mikä kuvaa varsin hyvin sen ajan uskonnollisen eliitin asenteita. Ensin he torjuivat Johannes Kastajan pahan …

Lisää...

Jumalan tekoja arvioiden

Tämän saarnan raamatunteksti on kirkkokalenterissa sijoitettu sunnuntaille, jossa on otsikkona ”kahdenlainen kylvö”. Tuon sunnuntain evankeliumin teksti on vertaus kylväjästä, joka kylvää hyvän siemenen peltoon, mutta vertauksessa myös hänen vastustajansa kylvää siemenen. Kumpikin siemen kasvaa satonsa, mutta ennen kuin kasvusto näkyy maanpäällä, on vaikea arvioida, mitä pellossa kasvaa. Samoin ihmisen on monesti vaikea arvioida elämän kylvöstä, missä kulkee Jumalan ja pahan kylvön raja. Lopullisen vastauksen siihen saa vasta aikojen lopulla, kun Jumala tekee viimeisen erottelun.

Pyhä Henki vuodatetaan vanhinten ylle

Ajassa – eli Jumalan armonaikana – uskovien tulee antaa Jumalan sanan vaikuttaa keskuudessaan, saadakseen jotain selvyyttä elämän moninaisen kylvön laatuun ja kestääkseen toinen toistensa heikkouksia, kun seurakunta vielä odottaa Jumalan korjuuaikaa.

Samasta aiheesta kertoo myös saman sunnuntain Vanhan …

Lisää...

Kätilöt, äidit ja tyttäret

Toukokuun toista sunnuntaita eli äitienpäivää vietetään yleensä kauniissa aurinkoisessa poutasäässä – ainakin sydämissä paistaa hyvän tahdon aurinko. Äitienpäivä on hyvä juhla, koska se muistuttaa meitä äideistä. Äiti ja isä ovat elämän peruspilareita, joita lapset pitävät ’elämän kalustoon’ luonnollisesti kuuluvina. He kuuluvat lasten arkeen aina niin kiinteästi, ettei sitä lapsi osaa olla edes kiitollinen heidän jokapäiväisestä panoksestaan.

Viimeisen parin vuoden aikana olen saanut matkustaa melkoisesti ja tehtävää on ollut enemmän kuin tarpeeksi. Nyt viimeisen vuoden ajan tilanne vaimollani on ollut hänelläkin samanlainen. Tätä kirjoittaessani on taas tuttu tilanne, että vaimo on matkalla, kun minä olen kotona ja ensi viikolla sitten osat taas kääntyvät toisin päin. Kuluu pitkiäkin aikoja, että tapaamme vain vilaukselta ja usein silloin, kun olemme läsnä samassa paikassa, olemme kuitenkin kiinni erinäisissä tehtävissä. …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , |