Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: nähdä

Ihanko niin?

Olet varmaan kuullut ilmiöstä nimeltä ’kuuilluusio’? Tai jos et ole siitä kuullut, olen melko varma, että olet silti kohdannut sen. Kuuilluusio on näköharha, joka saa kuun näyttämään suuremmalta, kun se on lähellä horisonttia verrattuna siihen, kun se on korkealla taivaalla.

Kuu. Miltähän se näytti minusta, kun otin kuvan?

Viimeistään siinä vaiheessa, kun yrität ikuistaa näkemääsi valtavan suurta kuutamoa kännykällä, ihmettelet, miksi kännykkä ’latistaa’ upean kuun kuvassa säälittävän pieneen kokoon.

Kuun koko toki vaihtelee jonkin verran, koska sen etäisyys kiertoradalla maapallosta vaihtelee muutamia kymmeniä tuhansia kilometrejä. Etäisyys ei kuitenkaan selitä ilmiötä, koska etäisyyden vaihtelu ei aiheuta muutosta kuun koossa maanpinnalta tarkasteltuna kuin noin 15 % verran.

Horisontissa näkyvä ’valtavan’ suuri kuu on yksinkertaisesti näköharha. Mistä näköharha johtuu, siitä ei ole täyttä …

Lisää...

Ei vielä tuntenut

Viikko sitten kokoonnuimme Kuuleko Jumala? -iltaan. Siinä opiskelemme lukemaan raamatuntekstejä niin, että niillä on tilaa puhua omaan elämäämme.

Mitä vastaan, jos kuulen kutsun? (Kuva StockSnap Pixabaystä)

”Kuuleeko Jumala?” on ’hajautettu’ toteutus, jossa paikallisen ryhmätyöskentelyn päätteeksi pohditaan netin välityksellä videoyhteydellä yhdessä niitä kysymyksiä ja näkökulmia, mitä ryhmissä on noussut esiin. Opimme näin toinen toisiltamme laajemmin kuin ’perinteisessä’ raamattupiirissä, jossa yksi tai kaksi opettavat ja vastailevat vähemmän tietäville.

Tällä kertaa tutkimme Ensimmäisen Samuelin kirjan 3. lukua (1. Sam. 3), joka on profeetta Samuelin elämästä se kaikkein parhaiten tunnettu osa. Siinä Jumala kutsuu Samuelin tehtävään Israelin viimeiseksi Tuomariksi ennen kuninkaiden aikaa.

Tälläkin kertaa tutkimme tekstiä esittäen sille kysymyksiä. Oli hämmästyttävää huomata, miten paljon uutta ne avasivat tutusta tekstistä, kun sen eteen …

Lisää...

Sumua, sumua, sumussa

On syksy. Parhaimmillaan syksy on mitä kaunein vuodenaika. Miksi miettiä niitä harmaita ja sateisia päiviä, lyhenevää valoisaa aikaa tai koleita ja kosteita metsäpolkuja? Onhan syksy myös ruskan väriloistoa, pikkupakkasta, aurinkoisia aamuja, jäisten lehtien rapinaa askelissa, kauniita auringonlaskuja, myrskyistä ja sumusta puhumattakaan! Ne ovat syksyä parhaimmillaan. Kyllä, pidän myrskypäivistä ja sumusta. Vähenevä valo ei haittaa sekään minua joka viihdyn varjoissa.

Sumuinen auringonnousu tässä talvemmalla. (Kuva Jori Brander)

Olet ehkä kanssani eri mieltä siitä, mikä syksyssä on kaunista ja mikä ei. Kauneus on katsojan silmissä, kuten sanotaan. Minulle syysilloissa ja -aamuissa kepeä usva tai paksu sumu ovat mieltä kutkuttavia elementtejä. Miten salaperäinen onkaan auringonnousu, kun sankka sumu peittää sen taakseen ja näet vain pilkahduksia siitä.

Sumussa

Juoksu- tai kävelylenkki aamuun heräävässä metsässä …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |

Jeesuksen seurassa naistenpihalla…

Edellisessä tekstissä nostin muutaman hajanaisen ajatuksen, jotka nousivat tutusta ”lesken ropo” tekstistä. Palaan tässä uudelleen samaan tekstiin. Nyt katson tapahtumia ehkä tutummasta näkökulmasta – eli siitä, mitä Jeesus naisen esimerkistä tahtoi nostaa esiin.

Ikoni esittää Jeesusta naistenpihalla, kun leskivaimo antaa roponsa.

Jeesus siis vie meidät Jerusalemin temppeliin pääsiäisjuhlien tunnelmiin, naistenpihalle katsomaan ja katselemaan ympärillemme. Hän vie meidät aitiopaikalle näkemään jotain, mitä emme kykene näkemään ilman hänen apuaan. Tällä viittaan siihen, että Jeesus tiesi jotain sellaista, minkä me vain oletamme. Luetaan teksti.

Jeesus käänsi katseensa uhriarkkuun päin ja näki rikkaiden panevan siihen lahjoja. Hän näki myös, kuinka eräs köyhä leskivaimo pani arkkuun kaksi pientä lanttia. Hän sanoi: ”Totisesti: tämä köyhä leski antoi enemmän kuin yksikään toinen. Kaikki nuo muut antoivat …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , |