Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: suunta

Totta vai tarua: ihmiskunta kasvaa paremmaksi?

Moderni ihminen uskoo jatkuvaan kehitykseen. Ihmisen saavutukset, ihmiskunnan kasvaminen, tiedon lisääntyminen ja tietenkin aina tasaisesti kuluva aika luovat vahvan ajatuksen jatkuvasta kehittymisestä. Onhan ihmiselämä sekin kasvamista ja kehittymistä, joten miksei ajatus ihmiskuntana kasvamisesta olisi sangen järkeenkäypä…

Kasvamme, kasvamme – mikä meistä tulee ’isona’? Kuva Bela Geletneky, Pixabay

Entä mihin suuntaan me ihmiskuntana kehitymme? Tästä on lukuisia erinäisiä näkemyksiä, jotka eroavat toisistaan jo siinä, miten ymmärretään käsitteet hyvä ja paha. Ovatko hyvä ja paha pelkästään elämää laadullisesti mittaavia käsitteitä, onnellisuuden määreitä, moraalisia kysymyksiä vai mitä ne ovat? Ovatko hyvä ja paha ihmisen itsensä määriteltävissä, ovatko ne vastakkaisia käsitteitä vai ovatko ne olemassa vastakohtina toinen toisilleen? Onko hyvää olemassa ilman pahaa ja päinvastoin? Edelleen voidaan kysyä, onko olemassa jokin ulkopuolinen …

Lisää...

Kompasseja

Nuorena miehenä palvelin armeijassa tykistöprikaatin tuliasemapatteristossa. Aliupseerikoulussa erikoistuin laskija/tasoaliupseeriksi sekä mittaryhmän johtajaksi. Kerron nyt vähän tuosta mittaryhmän toiminnasta.

Mihin kompanssin neula osoittaa? (Kuva PDPics, Pixabay)

Mittaryhmä lähti tiedustelijoiden mukana valmistamaan tykistön seuraaviatuliasemia. Kun paikka oli selvillä, mittaryhmä suuntasi lähimmälle tarkasti tunnetulle koordinaattipisteelle. Tyypillisesti se oli noin 3-4 km etäisyydellä. Tunnetulta pisteeltä lähdimme suunnistamaan takaisin asemapaikalle. Kompassin ja etäisyysmittarin avulla ’siirsimme suuntaa’ tarkalta pisteeltä asemapaikalle. Tarvittiin useita kymmeniä mittauspisteitä, joiden summana tarkka sijainti saatiin siirrettyä asemapaikan peruspisteelle. Tieto tarvittiin, jotta tykistö ampuisi tarkasti maaliin kymmenien kilometrien päähän. Jos peruspiste oli väärin mitattu, koko patteristo ampui järjestelmällisesti ohi maalin. Lähtökohta tarkalle tulitoiminnalle oli oikea peruspiste ja perussuunta.

Omassa elämässäni vertaan tätä peruspistettä ja perussuuntaa arvoihin, joiden …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Kaksin käsin

1700-luvun metodistiliikkeen perustaja John Wesleyllä oli erityinen kyky viestiä kristillisen uskon sisältöä varsin käytännönläheisellä tavalla. Enemmän kuin teologina Wesley ansioitui kehittämällä rakenteita ja menetelmiä, jotka auttoivat ihmisiä harjoittamaan uskoa jokapäiväisessä elämässä.

Mainittujen menetelmien tähden metodistisen herätyksen seuraajia alettiin kohta kutsua pilkkanimellä ’metodisti’, koska ulkopuolisen näkökulmasta nämä ’metodistit’ harjoittivat jonkinlaisia metodeja elämässään. Niin kuin aikanaan kävi sanalle ’kristitty’ samoin kävi sanalle ’metodisti’, eli liikanimi vakiintui herätysliikkeen ja kirkkokunnan nimeksi.

Metodit, joista liike sai nimensä, liittyivät pääosin tämän pyhitystä painottavan liikkeen kokoontumisiin pienryhmissä. Yksinkertaistaen Wesleyn ’metodit’ olivat hänen oman aikansa vastaus siihen, miten ihmiset löysivät elämässään periaatteen, jota nimitän kahden käden periaatteeksi.

Nimittäin pohjimmiltaan Jumalan pyhitystyö ja uskovan kristillinen kasvu on kaksisuuntainen tai ’kaksikätinen’ prosessi. Toisella kädellä me otamme elämästämme asioita ja nostamme ne yhdessä Jumalan …

Lisää...

Näky

Helen Keller (1880-1968) oli yhdysvaltalainen kuurosokea kirjailija, aktivisti ja luennoitsija. Hän ei syntynyt kuurosokeana, vaan hän oli syntyessään terve lapsi. Hän sairastui jo 19 kuukauden iässä aivokuumeeseen. Sairaus ei kestänyt pitkään, mutta se ehti tuhota Kellerin näön, kuulon ja orastavan puhekyvyn.

Aistirajoitteet, jotka varmasti näkevien ja kuulevien ihmisten näkökulmasta, tuntuvat ylipääsemättömiltä, eivät kuitenkaan estäneet Heleniä toteuttamasta elämässään asioita, jotka hän koki myöhemmässä elämässä tärkeäksi.

On sinänsä kummallista, että luulemme tärkeitä ajatuksia olevan vain heillä, ketkä puhuvat. Kuitenkin suuri osa kumouksellisista ajatuksista syntyy hiljaisuudessa ja jos oikein hyvin käy, saatamme jopa kuulla niistä.

En käsittele tarkemmin Helenin elämää, totean vain, että aistirajoitteet eivät olleet este hänelle. Nimittäin 24 vuoden ikäisenä, hän valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi ja oli ensimmäinen yliopiston suorittanut kuurosokea. Valmistuttuaan Helen Keller aloitti elämäntyönsä …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , |