Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: pimeys

Valkeuteen

Johanneksen kirjeet ovat Jeesuksen opetuslapsen, apostoli Johanneksen, vanhuuden päivinä kirjoittamia ohjeita seurakunnille. Ensimmäisessä kirjeessään Johannes vastustaa jonkin sorttista gnostilaista harhaoppia. Näin siksi, että se oli valloittanut puolelleen kirjeen vastaanottajia paikallisissa seurakunnissa.

”Light of the World – Peace” ( Peace Wall in Hamilton, New Zealand)

Näiden harhautuneiden opettajien oppi kielsi Kristuksen lihaksitulemisen siksi, että he kuvittelivat ainoastaan hengen edustavan hyvää, kuten kreikkalaisessa maailmassa yleisesti tuolloin uskottiin. Se oli looginen päätelmä sen pohjalta, mitä ihmiset yleisesti asiasta ajattelivat. Ikävä kyllä tämä muuten ’hyvä’ ajatus ei vain sopinut ylösnousemus todellisuuteen.

Sen lisäksi, että harhautuneet opettajat eksyttivät laumaa hengellisesti arveluttaville poluille, he eksyttivät heitä myös moraalin alueilla. Jos tämä ruumis oli vain alhainen maja, se oikeutti elämään moraalittomasti, koska ruumiin synnillä ei ollut otetta …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , |

Happy Halloween – varjojen maasta kirkkauden maahan

Pyhäinpäivän teemoissa valkeus ja pimeys kietoutuvat toinen toisiinsa. En viittaa valkeudella ja pimeydellä nyt Jumalan ja sielunvihollisen hallintavaltojen vastakkaisuuteen, kuten apostoli Johannes tyypillisesti tätä vertauskuvaa käsittelee.

Halloween – ”kaikkien pyhien ilta”

Pimeän ei tarvitse merkitä pahuutta. Esimerkiksi Itä-Suomessa monet pienet lammet ja järvet on nimetty ’valkeisiksi’ ja ’mustiksi’, kuten täällä Kuopiossa ’Iso-Valkeinen’ tai ’Mustinlampi’. Nimi kuvaa järven pinnan (ts. pohjan) heijastamaa väriä – onko se kirkas vai tumma.

Minä puolestani viihdyn paremmin pimeässä kuin valoisassa – päinvastoin kuin puolisoni, mutta ei se sitä tarkoita, että sisälläni asuisi pimeyttä tai että pimeässä tekisin jotain, mikä ei kestä päivänvaloa. Minä vain viihdyn ’varjojen mailla’.

Tässä tekstissä kirkkaus ja pimeys kertovat, miten ihminen havainnoi Jumalan …

Lisää...

Hiljaisuus yön kauhujen keskellä

Tarina kertoo Jeanne d’Arc’n, eli ”Orleansin neitsyen” kohtaamisesta, jossa toiset kyseenalaistivat hänen vankkaa näkemystä Jumalan tahdosta vaikean päätöksen edellä. Häneltä kysyttiin ehkä ihan aiheellisesti, että miksi Jumala puhui muka ainoastaan hänelle eikä kenellekään muille. Pohjimmiltaan kyse oli siitä, että se, mitä Jeanne puhui Jumalan nimissä, ei tuntunut hyvältä muiden mielestä. Miksikö muka Jumala puhui juuri hänelle? Tähän Jeanne vastasi jokseenkin napakasti näin:

Jeanne d’Arc

Arvon herra, olette kyllä nyt väärässä. Jumala puhuu kaikille, mutta minä kuuntelen häntä.

Mitä hän sanoi on varsin totta monen meidän kohdalla. Jumala kyllä puhuu meille, mutta me olemme niin kiireiset oman elämämme kanssa, että emme malta odottaa hänen apuaan saati sitten pysähtyä kuuntelemaan häntä. Vai onko kohdallemme yksinkertaisesti haluttomuudesta kuulla, kun itse …

Lisää...

Ei omilla nuotioilla

Tapahtui kerran, kun olin peruskoulun toisella tai kolmannella luokalla, aikana ennen kännykkää ja digitaalikelloa. Olin kaverin luona leikkimässä ja leikki oli erityisen kiva. Ainoa ongelma oli, että kotiinlähdön aika lähestyi. Ei aikaakaan, kun rannekellon viisarit osoittivat hetkeä, kun oli aika nousta pyörän selkään ja polkea kotiin. Mutta keksipä poika siirtää kellon viisareita tunnin jos toisenkin taaksepäin – ja kas – aikaa olikin yllin kyllin leikkiä ja riemuita.

Ratkaisu tuntui oivalta, mutta kellon viisarien kääntäminen ei muuttanut sitä tosiasiaa, että aika kului ja myöhästyin sovitusta kotiintuloajasta. Eipä auttanut selitys, että minun kelloni näytti vielä hyvinkin sovittua aikaa.

Pienen pojan oivallus siirtää rannekellon viisareita ajan muuttamiseksi vaikuttaa humoristiselta, mutta olemmeko me aikuiset tuon viisaampia? Tiedämme toki, ettei kellon viisareiden siirtäminen lyhennä yön pimeyttä eikä jouduta aamun …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , |

Päivän lapset

Sanasta ’perhonen’, useimmille tulee mieleen kesäisellä niityllä liihotteleva kirkkaankeltainen sitruunaperhonen, oranssi nokkosperhonen tai vaikkapa neitoperhonen.

Värikkäät päiväperhoset ovat kaikille tuttuja, mutta niiden lisäksi Suomessa elää suuri joukko yöperhosia. Suomen perhoslajeista vain noin viisi prosenttia kuuluu päiväperhosiin. Paljon enemmän lajeja siis löytyy yöperhosista.

Tunnemme päiväperhoset siinä määrin hyvin, että yöperhonen lienee helpoin kuvailla sen ja päiväperhosen eroavaisuuksien kautta. Siinä missä päiväperhoset ovat siroja ja hentoja, yöperhosten ruumiinrakenne on usein tanakka. Lisäksi ne ovat karvaisia, mikä auttaa niitä säilyttämään ruumiinlämpönsä myös yön viileinä tunteina.

Yöperhoset ovat yleensä väriltään harmaita tai ruskeita ja etusiivissä on monimutkaista kuviointia. Kuviointi naamioi päiväsaikaan lepäävän perhosen alustaansa ja auttaa sitä pysymään saalistajien huomaamattomissa. Lisäksi tumma väri kerää auringon lämpöä.

Hämärässä tai pimeässä kumppanin etsiminen on hankalaa, minkä vuoksi useat yöperhoset houkuttelevat …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Hemanin psalmi

Psalmi 88 on korahilaisten ylistäjien tuotantoa. Korahilaiset olivat leeviläisistä koottu kuoro, joka koostui Korahin suvun jäsenistä. Psalmin 88 tekijäksi mainittu Heman kuului hänkin Korahin sukuun.

Psalmi edeltävä psalmi on kuninkaan syntymän kunniaksi laulettu riemulaulu. Jälkimmäinen psalmi (Ps. 88) – johon minäkin halulla tartun – on rukous. Se on rukous suurimman hädän hetkellä.

Hemanin sanoittama psalmi on sävyltään mitä synkin ja raskastakin raskaampi luettava. Se on tekstiä, jota en usko kenenkään kirjoittavan ilman, että hän on syvässä hädässä ja todella tarkoittaa jokaista sanaa. Siinä ei ole korusanoja eikä retoriikkaa, vaan se on sydämen verisiä kyyneleitä. Kirjoittaja ei näe tilanteestaan ulospääsyä ja kokee Jumalan jos ei sentään pettäneen häntä niin ainakin sulkeneen korvansa hänen hätähuudoltaan.

Rukous pimeän varjossa.

Rukous pimeän varjossa.

Psalmista paistaa läpi rehellinen epäilys, …

Lisää...

Syvällä pimeydessä

Jesajan järjestyksessä kolmannen palvelijan laulun (Jes. 50:4-9) perästä siteeraan tähän kaksi minua syvästi puhutellutta jaetta:

Se teistä, joka pelkää Jumalaa, kuulkoon Herran palvelijan sanaa. Joka kulkee syvällä pimeydessä ilman valoa, luottakoon Herran nimeen ja turvautukoon Jumalaan.

Mutta te, jotka sytytätte liekkejä loimuamaan, te, jotka ammutte palavia nuolia, syöksykää itse roihuaviin liekkeihinne, tuhoutukaa tulinuoliin, jotka itse sytytitte! Minun kädestäni tämä on lähtöisin: tuskan paikassa te joudutte virumaan.(Jes. 50:10-11)

Tämä on vakava varoitus heille, jotka vaeltavat pimeydessä ja yrittävät auttaa itse itseään sytyttämään valon. Jokainen joutuu elämässään vaeltamaan syvällä pimeydessä tai pimeyden halki, mutta pimeys on kadottava vain niille, joiden valo kestä pimeyden peitettä.

Omatko tulet?

Omatko tulet?

Teksti vertaa näitä omien tuikkujen sytyttelijöitä pelossa eläviin ihmisiin, jotka kauhunsa riivaamina …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |