Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: turva

Älä pelkää

Muistan varsin hyvin ajalta, kun lapset olivat pieniä, että lapseen kerran astuneen pelon sammuttaminen on monta kertaa vaikeampaa kuin sen herättäminen. Vakuuttelu ja lempeä kehotus ”älä pelkää” auttaa pienelle lapselle toki hetken aikaa, mutta pian epätietoisuus ja pelko hiipivät uudelleen pieneen mieleen.

Tämä oli minun pelkoni: ”Viimeisinä päivinä…” (Kuva Enrique Meseguer Pixabaystä)

Toisaalta toistuva ”älä pelkää” ilman perustetta uskoa siihen, voi tehdä pelosta kierteen. Näin tapahtuu, kun koet pelkosi aiheettomaksi ja häpeät puhua siitä, vaikka pelkäät edelleen.

Ajatus peloista muistutti minua lapsuuden peloistani. Ne olivat pelkoja, jotka eivät millään tavalla liittyneet reaalimaailman tilanteeseen, vaan elin pelkoja mielikuvituksessa. On varsin kuvaavaa, että en ole nähnyt noiden vuosikymmenien takaisten pelkojen realisoituneen vielä tänäkään päivänä. Silti pelkäsin.

Pelkoja …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , |

Happy Halloween – varjojen maasta kirkkauden maahan

Pyhäinpäivän teemoissa valkeus ja pimeys kietoutuvat toinen toisiinsa. En viittaa valkeudella ja pimeydellä nyt Jumalan ja sielunvihollisen hallintavaltojen vastakkaisuuteen, kuten apostoli Johannes tyypillisesti tätä vertauskuvaa käsittelee.

Halloween – ”kaikkien pyhien ilta”

Pimeän ei tarvitse merkitä pahuutta. Esimerkiksi Itä-Suomessa monet pienet lammet ja järvet on nimetty ’valkeisiksi’ ja ’mustiksi’, kuten täällä Kuopiossa ’Iso-Valkeinen’ tai ’Mustinlampi’. Nimi kuvaa järven pinnan (ts. pohjan) heijastamaa väriä – onko se kirkas vai tumma.

Minä puolestani viihdyn paremmin pimeässä kuin valoisassa – päinvastoin kuin puolisoni, mutta ei se sitä tarkoita, että sisälläni asuisi pimeyttä tai että pimeässä tekisin jotain, mikä ei kestä päivänvaloa. Minä vain viihdyn ’varjojen mailla’.

Tässä tekstissä kirkkaus ja pimeys kertovat, miten ihminen havainnoi Jumalan …

Lisää...

Jumala etsii omistautuneita sydämiä

Satuihin liittyy usein opetus ja onpa saduilla myös onnellinen loppu. Samoin satujen hahmot ovat usein selkeästi hyviä tai pahoja. Harvoin sitä törmää sellaiseen satuun, jossa sama henkilö on samaan aikaan hyvä ja paha – puhumattakaan siitä, että hän lukijan olisi vaikea arvioida hänen tekojensa oikeellisuutta eri tilanteissa.

Ihmiselämä sen sijaan on monisyinen ja vaikea tulkittava. Olemme varsin usein tilanteessa, että ’sankarin’ tai hallitsijan onnistumisen arvioiminen riippuu valitusta näkökulmasta. Esimerkiksi me suomalaiset arvioimme oman maamme johtajien toimia tietty kotimaamme edun näkökulmasta. Samaan aikaan ulkoapäin arvioituna tehdyt valinnat voivat näyttää aivan joltain muulta.

Hyvä esimerkki historiasta on jatkosota. Siihen johtaneet tapahtumat ja sota itse ovat suomalaisen näkökulmasta arvioituna oikeutettuja enkä millään tavalla itse suomalaisena voi hyväksyä sotamme arviointia huomioimatta näitä meille tärkeitä näkökulmia. Mutta jos unohdetaan …

Lisää...