Muistan lapsuudesta kuinka adventin aika tuntui kovin pitkältä ajanjaksolta pienen pojan elämässä. Pojankoltiaisen joulunodotus oli tietty enemmän joulupakettien ja joulupyhien odottamista kuin kirkollisen adventin sanoman edessä ojentautumista. Odottavan aika oli pitkä.
Myöhemmin iän karttuminen ja roolin muuttuminen pojankoltiaisesta perheen isäksi ja hengellisen työntekijäksi on vaikuttanut myös kokemukseeni adventin ajasta. Adventin aika ei tunnu enää pitkältä – päinvastoin se on auttamattoman lyhyt, että sen aikana ehtisi valmistaa joulua – puhumattakaan sen lyhykäisyydestä hiljentymisen näkökulmasta.
Tiedän, ettei kokemukseni adventin ajasta ole kaikille yhteinen. Varmasti tämänkin tekstin lukijoista löytyy teitä, keille joulunodotus on piinallisen pitkä kuin myös teitä, jotka kädet täynnä työtä taistelette ajan puutteessa joulun edellä.
Ajankulun kokeminen tai tekemisen ja touhun määrä ei tee adventin odotuksesta pyhempää tai maallisempaa, vaikka joskus näin lankeamme väärin perustein …
Lisää...