Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: Jumalan rakkaus

Kantakaamme hedelmää

Tämän sunnuntain otsikko kirkkomme saarnakalenterissa on ”Kantakaamme hedelmää”, mistä myös pitkä epistolateksti (1. Joh. 4:7-21) puhuu. Siinä aiheena on rakkauden hedelmän kantaminen.

Vesi, hedelmä – päivän teemoja… (Image by Gundula Vogel from Pixabay)

Johanneksen ensimmäistä kirjettä voidaan aiheellisesti kutsua rakkauskirjeeksi samoin kuin Johannesta itseään kutsutaan rakkauden apostoliksi. Johanneksen kirjeen tekstistä tekee meille vaikeaselkoisen ehkä se, että puhuessaan rakkaudesta Johannes todella tunsi aiheensa. Me laulamme hengellisessä laulussa ”Tunnen suurta Jumalaa vain vähän”, mutta tämä ei ollut Johanneksen laulu. Hän tunsi suurta Jumalaa ”ehkä vähän enemmän”.

Johannes oli sisäistänyt Jumalan rakkauden koko elämällään. Siitä kertoo jo sekin, että evankeliumissaan Johannes viittaa itseensä peräti viisi kertaa sanoilla ”opetuslapsi, jota Jeesus erityisesti rakasti”. Jos Johannes …

Lisää...

Vaskikäärmeestä Kristukseen

Aloitetaan muutamalla sanalla edellisestä presidentistämme Sauli Niinistöstä. Hän tuli presidenttinä tunnetuksi siitä, ettei hän juuri käyttänyt presidentin oikeutta armahtaa tuomittuja. Suomessa tämä presidentin oikeus on tarkoin lailla säädelty, mutta edeltäjiinsä nähden Niinistö käytti oikeuttaantodella vähän.

Pitää ensin olla syyllinen ja tuomittu, jotta voit hakea armahdusta. (Image by Ichigo121212 from Pixabay)

Kahden kautensa aikana Niinistö armahti yhteensä 22 ihmistä. Tämä on vähemmän, mitä hänen kolme edeltäjäänsä armahtivat keskimäärin vuoden aikana. Kausiensa aikana Niinistö hylkäsi tai jätti varteen ottamatta kaikkiaan 741 anomusta. Huomaa, että jos anomus koskee armahdusoikeuden piiriin kuulumatonta asiaa, se jätetään aina varteen ottamatta. Presidentillä oli hyvät perustelut toimintaansa, mutta jätetään aihe tältä osin käsittelemättä.

Oleellista tässä armahduskäytännössä on, että sinut pitää tuomita ennen kuin voit hakea armahdusta. Tämä …

Lisää...

Teoin ja totuudessa

Ajatus tähän tekstiin nousi jo paljon aiemmin, kun luin artikkelia Iso-Britannian edesmenneestä pääministeristä Margaret Thatcherista.

Margaret Hilda Thatcher (1925-2013)

Artikkeli palautui mieleeni, kun teen parhaillaan opintoihini yhtä tutkinnon osaa Lontoossa sijaitsevaan kouluun. Siellä pienryhmäni vertaisvalmentajat ovat kummatkin Englannista. Keskusteluissa usein sivuamme yhteiskuntiemme erilaisuuksia ja politiikkaa, joten siitä tuo Margaret nousi mieleeni.

Margaret Thatcher oli tiukan linjan poliitikko, joka ei pelännyt sanoa mielipiteitään. Kärkevillä kommenteilla ja kovilla päätöksillä hän hankki itselleen lisänimen ’rautarouva’ sekä suuren joukon vastustajia. Täydellinen hänkään ei ollut. Hänen maineestaan kertoo paljon se, että suuri joukko brittejä juhli hänen kuolemaansa, vaikka kuoleman aikaan pääministerikaudesta ja aktiiviurasta politiikassa oli kulunut jo vuosikymmeniä.

Eräässä TV-haastattelussa tammikuussa 1980, jossa keskusteltiin epätasa-arvosta. Itse en tätä haastattelua muista, vaikka olenkin ollut jo melkein …

Lisää...

Rakkauden säteilyä

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui 26. huhtikuuta 1986 silloisessa Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa. Onnettomuus on tähän mennessä kaikkien aikojen vakavin ja tuhoisin ydinvoimalaonnettomuus.

Tšernobylin onnettomuus reaktorin suojarakennus, sarkofagi. Kuva vuodelta 2005.

Tšernobylin onnettomuutta pidettiin pitkään lähes ainutkertaisena tapahtumana, kunnes vuonna 2011 tapahtui toinen luokitukseltaan yhtä vakava onnettomuus, jota pidetään historian toiseksi vakavimpana ydinvoimalaturmana. Se tapahtui Japanin Fukushimassa 250 kilometriä Tokiosta pohjoiseen. Se oli seuraus Tōhokun maanjäristyksestä ja sitä seuranneesta tsunamista.

Kului pitkä aika ennen kuin Japanissa hahmottui välittömien tuhojen laajuus aineellisina vahinkoina puhumattakaan ihmishenkien menetyksistä. En tiedä, osataanko vieläkään arvioida, miten laajalti ydinturma paikalliseen ekosysteemiin lopulta iski.

Mainitsen nämä ydinkatastrofit tässä lähinnä siksi, että radioaktiivinen säteily sopii omalla kummallisella tavallaan vertauskuvaksi tämän kertaiseen tekstiin Johanneksen kirjeen neljännestä luvusta ja erityisesti sen kantavasta …

Lisää...

Minun teot vai rakkauden peili?

Poltto- ja syntiuhrit olivat Vanhan testamentin juutalaisuudessa kummatkin uhreja, jotka oli säädetty annettavaksi joko tahallisen tai tahattoman synnin hyvitykseksi. Näiden lisäksi uhrattavat teuras- ja ruokauhrit olivat vapaaehtoisia uhreja, jotka annettiin esimerkiksi kiitokseksi ja ylistykseksi Jumalalle.

Heijastus veden peilikuvassa.

Kaikki nämä uhrit olivat erottamaton osa juutalaista temppelipalvelusta. Kuuntelehan mitä kuningas Daavid niistä kirjoittaa sepittämässään psalmissa.

”Teurasuhria ja ruokauhria sinä et halua, polttouhria ja syntiuhria sinä et pyydä, mutta sinä teit minulle kuulevat korvat. Siksi minä sanoin:”Nyt olen tullut, Herra. Kirjaan on kirjoitettu, mitä minun pitää tehdä. Jumalani, minä täytän mielelläni tahtosi, sinun lakisi on minun sydämessäni.”Minä julistan sinun vanhurskauttasi temppeliin kokoontuneelle kansalle, en lakkaa siitä puhumasta. Herra, sinä tiedät sen! Minä en ole pitänyt vanhurskauttasi omana tietonani, olen puhunut sinun …

Lisää...

Siitä olemme oppineet tuntemaan rakkauden

On hämmästyttävää löytää samankaltaisuutta tai yhtäläisyyttä sieltä, missä sitä ei osaa odottaa. Tällöin aina herää kysymys siitä, voivatko yhtäläisyydet olla sattumaa vai onko kyseessä jokin tarkoituksenmukaisuus, mitä ei vain ole aikaisemmin huomannut. No, tästä aiheesta ei sen enempää – jäin vain miettimään sitä tämänkertaisen tekstini aloittavan jakeen kohdalla.

”Siiinä on rakkaus, että…” (Kuva Image by Image by TanteTati, Pixabay)

Pysähdyin miettimään, että onko sattumaa vaiko mietittyä, että Johanneksen evankeliumin ja hänen ensimmäisen kirjeensä jae 3:16 osuvat teemaltaan yhteen jopa niin, että ne täydentävät toinen toisiaan.

Tiedän, ettei rakkauden apostoli Johannes ole jakanut kirjettään lukuihin puhumattakaan jakeista. Lisäksi tiedän, että lukujako on syntynyt aikaisemmin ja eri henkilön laatimana kuin jaejako. Jos siis joku on tarkoituksella ohjannut luku- ja jaenumerot …

Lisää...

Valitun äidin rakkaus

Aloitan apostoli Johanneksen hieman erikoisella tervehdyksellä. Se sopii mitä parhaiten äitienpäivän teemaan ja vie meidät mukavasti hänen kirjeensä tekstiin sisään.

Apostoli Johanneksen ’nuoruuden kuva’ yhdessä Jeesuksen kanssa.

Vanhin tervehtii valittua äitiä ja hänen lapsiaan. Minä rakastan teitä totuudessa, enkä yksin minä, vaan kaikki, jotka ovat tulleet tuntemaan totuuden.(2. Joh. 1:1)

Evankeliumien kertomuksissa tapaamamme nuori spontaani Johannes tervehtii tässä vuosisadan loppupuolella kirjoitetussa kirjeessä seurakuntaa esittäytyen sanalla ’vanhin’ (’presbyteros’). Niin olivat vuosikymmenet tehneet tehtävänsä, että kirjeessä tapaamme vanhan paljon elämää nähneen Johanneksen.

Hänen itsestään käyttämä sana ’presbyteros’ merkitsee seniori-ikäistä herrashenkilöä, joka nautti yhteisönsä arvostusta. Toki ilmaus oli vakiintunut merkitsemään myös vanhempaa kirkollista viranhaltijaa, mikä sekin sopi häneen.

Lukijan näkökulmasta kirjoittaja Johanneksesta on oleellista tietää, että hän oli vastaanottajien …

Lisää...