Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: lähellä

Lähempänä kuin lähellä

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Aloitan alusta – ja todella tarkoitan alkua. Raamatun ensimmäisellä lehdellä kaiken alusta kirjoitetaan tutuin sanoin:

”Alussa Jumala loi taivaan ja maan.” (1. Moos. 1:1)

Raamatun ensimmäisessä jakeessa kerrotaan Luoja-Jumalasta, joka teki jotain niin suurta, mitä ihminen ei ole tähän päivään mennessä kyennyt tekemään – Jumala loi kaiken olevaisen. Jumalan suuruutta korostaa sekin, että hän ilmoittaa luomistyönsä teon meille varsin lyhyesti tekemättä siitä isompaa numeroa.

Suuri Jumala

Luomiskertomuksen lyhytsanaisuus ei tietenkään vähennä tai pienennä tapahtuman suuruutta. Jumala päätti luoda kaiken – ja niin hän teki luovan sanan voimalla. Hänelle luominen ei ollut sellainen ’merkkitapahtuma’, että hänen olisi pitänyt tehdä siitä suurta numeroa, niin kuin me ihmiset teemme jo pienistäkin ’sankariteoista’. Jumala on niin valtava, ettei yksi maailmankaikkeuden luominen tarvitse hänen mittapuussaan ’merkkipaaluja’.

Luomakunta puhukoon Luojansa …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Kuiskaus

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Palauta mieleesi hetki, kun joku on kuiskannut korvaasi viestin. Muistele. Mitä hän sinulle kuiskasi? Miksi hän kuiskasi eikä sanonut asiaansa ääneen tai huutanut kovaa? Miksi hän kuiskasi eikä vain ollut hiljaa? Ehkä hän tahtoi saada hetkeksi juuri sinun jakamattoman huomiosi? Niin, kuulit häntä, koska kuiskaus sulki hetkeksi kaiken muun syrjään.

Ajattele, että korvaasi kuiskataan hiljaiset sanat ”Minä rakastan sinua”. Miltä se sinusta kuulostaa? Onko se enemmän kuin samat sanat laulun kertosäkeessä? Omistatko kuiskauksen henkilökohtaisemmin itsellesi? Miltä se kuulostaa radiosta sanottuna: ”Minä rakastan sinua”? Ehkä hiljainen kuiskaus suoraan sinun korvaasi merkitsee kuitenkin paljon enemmän? Se on vakuuttavampi, intiimimpi ja se tulee lähelle.

Jumalan Pyhä Henki

Niin, kuiskaus kulkee syvemmälle sydämeen kuin muu puhe. Kuiskaus on intiimi media …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , |

Läheltä ja kaukaa

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Afrikkalainen nuotiotarina kertoo metsästäjistä iltanuotiolla. He odottivat auringon laskeutumista mailleen, kun kaukana horisontissa näkyi liikettä. Joku arveli norsulauman lähestyvän, toinen ehdotti seeproja. Kului hetki tai kaksi. Lähestyvä hahmo oli lähempänä. Se ei ollut lauma – se oli jokin. Yksi erotti leijonan siluetin, toinen näki sarvikuonon.

Sieltä kaukaa hän tulee.

Kului aikaa. Tuntematon vieras kulki lähemmäs. Nyt sen näki jo selvemmin. Se kävelee pystyssä – se on ihminen. ”Vihollinen!”, sanoi yksi. ”Ehkä kauppias”, sanoi toinen. Siinä he odottivat. Aurinko laski mailleen ennen kuin arvoituksellinen matkaaja astui pimeästä nuotiotulille. Kun nuotion valo tavoitti muukalaisen kasvot, miehet tunnistivat hänet. ”Hän on veljemme!”, he huusivat yhteen ääneen. Se oli matka kaukaa lähelle, matka arvoitusten muukalaisesta veljeksi.

Tämä on tarina …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Armoa, rakkautta ja osallisuutta

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Edellisen sunnuntain kirkkopyhä on nimeltään ’Pyhän kolminaisuuden päivä’. Läntisessä kirkossa jo vuonna 1334 määrättiin, että helluntain jälkeistä sunnuntaita vietetään Pyhän Kolminaisuuden juhlana. Pyhäpäivän sanomaan kiteytyy kirkon opetus Jumalan kolmiyhteisyydestä. Luonnollisesti ’Pyhän Kolminaisuuden päivä’ on myös uskontunnustuksen päivä – onhan kolminainen Jumala keskeisin osa tunnustusta.

Pyhän Kolminaisuuden päivä on salatun Jumalan juhla. Jumala ei kuitenkaan ole salattu siinä, etteikö hän olisi tehnyt ja tekisi yhä itseään tunnetuksi ihmisten keskuudessa. Päinvastoin Jumala on tehnyt kaikkensa, jotta ihminen ymmärtää hänen olevan erottamaton osa ihmiselämää.

Silti raamatuntekstit puhuvat Jumalan salatusta olemuksesta, joka ylittää ihmisymmärryksen. Jumala tulee aina olemaan ihmisen näkökulmasta salattu siinä, mitä tulee ihmisen ymmärryksen rajallisuuteen hänestä. Eli luotu kykene Luojaansa käsittämään. Tässä merkityksessä Pyhä kolminainen Jumala pysyy mysteerinä ja salattuna ihmiselle iankaikkisesti.

…

Lisää...→
Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , |

Et ole kaukana…

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Luetaan Raamatusta lyhyt – ehkä jo entuudestaan tuttu – teksti Markuksen evankeliumista. Tekstissä Jeesus ja ”muuan kirjanoppinut” kohtaavat varsin vakavan kysymyksen äärellä. Kysymys oli miehelle mitä ajankohtaisin ja sitä se on tänäänkin. Saman vakavan kysymyksen ääreen toivon jokaisen ihmisen pysähtyvän mieluusti ainakin kerran elämässään – tosin ei olisi pahitteeksi tehdä tämän kysymyksen pohtimista ihan joka päiväistä tapaa. Sen verran arvokkaasta asiasta on kyse.

Ennen tekstikohdassa tapahtuvaa kohtaamista kirjanoppineen kanssa Jeesus joutui ensin vastaamaan saddukeusten saivarteluun ylösnousemuksesta. Saddukeukset eivät uskoneet itse ylösnousemukseen, joten he muka tiedustelivat Jeesukselta, miten Taivasten valtakunnassa menetellään silloin, jos sama vaimo on ollut Mooseksen lain mukaisesti useamman veljeksen vaimona maanpäällisen elämänsä aikana (Mark. 12:18-27). Saddukeusten saivarteleluun vastattuaan Jeesus sanoi heille varsin kovin sanoin:

”Ettekö te siitä syystä …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Lähelläni

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Raamatun pisin ’luku’ on psalmissa 119, jossa on peräti 176 jaetta. Se on akrostinen alfabeettinen psalmi, mikä tarkoittaa sitä, että se jakaantuu heprean kirjaimiston mukaisesti 22 osaan; jokaisessa osassa jokainen säe alkaa tietyllä heprealaisella kirjaimella.

Jos kysyn, että osaatko jo psalmin 119 ulkoa, saan vastaukseksi todennäköisesti huvittuneen naurahduksen tai kommentin, että jos nyt aloittaisin kuitenkin ulkoläksyt vaikka psalmista 117, joka on kahden jakeen mittainen. Kysymys ulkoa osaamisesta ei kuitenkaan ole niin kaukaa haettu kuin voisi luulla.

Toora - "Herran opetus"

Toora – ”Herran opetus”

Psalmin 119 sommittelu aakkosten mukaan ei ole pelkästään kirjallinen tyylikeino. Ajatus alkukielen alkusoinnun käytössä on sama kuin monessa lorussa. Aakkostus ja poljenta auttaa sen ulkoa oppimisessa. Ikävä kyllä käännöksessä olemme menettäneet tämän ominaisuuden psalmista.

Mutta kirjoittaja on siis tarkoittanut psalmin …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |
 
 
 

Etsi sivustolta