Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: valta

Mahdit ja mahd(i/o)ttomat

Jos kerron käsitteleväni Danielin kirjaa, lukijoiden mielenkiinto jakaantuu odotusten mukaan kutakuinkin kahtia riippuen heidän iästään.

Daniel leijonien luolassa, maalaus Peter Paul Rubens. (Kuva anielbaez0 Pixabaystä)

Useat varttuneemmat kristityt odottavat tekstin käsittelevän Danielin kirjan apokalyptista osaa, jonka näynomaiset vaikeatulkintaiset ennustukset ruokkivat ainaista tiedonjanoa tulevista ajoista.

Samaan aikaan iältään huomattavasti nuoremmat yhdistävät mielessään Danielin kirjan kahteen jännittävään kertomukseen. Toinen kertoo kolmesta miehestä, jotka joutuivat tuliseen pätsiin (Dan. 3:1-30) ja toinen kertoo Danielista, joka vietti yön leijonien luolassa (Dan. 6:1-28).

Kun nyt paljastan tekstini perustuvan kirjan kuudenteen lukuun ja ilmoitan sen liittyvän kertomukseen Danielista leijonien luolassa, varttuneemmat kristityt ehkä pettyvät mielessään, koska he mieltävät kertomuksen lasten tarinaksi.

Näin ei kuitenkaan ole, koska kertomus Danielista on historiallinen tositapahtuma, jossa yhden miehen horjumaton …

Lisää...

Kun vastuut vaihtuvat

Mikä tekee rahasta niin halutun välineen? Sen nyt ymmärtää, että rahaa tavoittelevat he, keillä ei sitä ole riittävästi, mutta kun samaan aikaan sitä edelleen tavoittelevat hekin, joilla sitä riittää. En tarkoita vain hyvin toimeentulevia, vaan heitä, keille raha turvan välineenä on menettänyt merkityksensä, koska sitä on niin paljon.

Rahaa, rahaa – olevaa, sähköistä ja olematonta. (Kuva MichaelWuensch, Pixabay)

Yksi syy siihen, ettei raha menetä viehätysvoimaansa on todennäköisesti valta. On näet niin, että raha antaa haltijalleen valtaa. Raha antaa kahdenlaista valtaa: 1) valtaa toteuttaa unelmia ja 2) valtaa vaikuttaa toisiin ihmisiin. Tai oikeammin – raha pitää vallan itsellään, mutta sen haltija saa käyttää siinä olevaa valtaa. Rahan valta on siinä mielessä valheellista, että valta pysyy kuitenkin rahalla itsellään, mutta …

Lisää...

Eikä kuolemalla ole enää valtaa häneen

Vuonna 1936 Walesissa julkaistiin kirjailija Dylan Thomasin toinen runoteos. Thomasin teos oli kokonaisuutena menestys, mutta erityisesti yksi kirjan runoista nousi suureen suosioon. Runoa kuulee edelleen siteerattavan, minkä lisäksi se on inspiroinut edelleen elokuva- ja kuvataiteilijoita heidän teoksissaan.

Maarjamäe Kommunismiohvrite Memoriaal, Tallinna.

Kuuluisuuteen nousseen runon nimi on ”And death shall have no dominion” eli suomeksi käännettynä ”Eikä kuolemalla ole enää valtaa”. Minulle runon nimi, joka runon säkeissä toistuu, on ehdottomasti sen rakkain osa.

Se ei ole sitä vähiten siksi, että runoilijaa on inspiroinut apostoli Paavalin kirje roomalaisille ja siinä erityisesti sen kuudennen luvun yhdeksäs jae. Runon nimi on suora sitaatti tuosta jakeesta englanninkielisen King James käännöksen mukaan.

Ei liene yllätys, kun kerron, että sama Roomalaiskirjeen teksti nousi …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Talita kuum!

Kirkkovuoden viimeisestä sunnuntaita on luterilaisessa Suomessa kutsuttu vuodesta 1958 alkaen Ruotsin esikuvan mukaisesti synkänpuhuvasti tuomiosunnuntaiksi. Katolisen kirkon perinne puhuu tuomiosunnuntain sijaan ”Kristuksen kuninkuuden sunnuntaista”. Samoin metodistikirkon traditiossa tämän pyhän nimessä on katolisen perinteen tapaan iloisempi sointi. Se on ”Reign of Christ” eli ”Kristuksen hallintavallalle” omistettu sunnuntai.

Jairoksen tytär saa elämän.

Puhutaan sitten kuninkuudesta tai hallintavallasta, monen sielunmaisemaan piirtyy kuva kuninkaan valtaistuinsalista tai hallitsijasta valtaistuimellaan. Hallitsijaan ja kuninkuuteen liittyy ajatus hallintavallasta, joka on kuninkaan valtaa, sillä hänellä on voima ja oikeus toimeenpanna asioita, joihin ei rivikansalaisella ole valtaa eikä oikeutta.

Kansalaisen näkökulmasta hänen oma elämänsä on enemmän tai vähemmän alamainen kuninkaansa hallintavallalle. Kansalaisen kuuliaisuus kuuluu esivallalle – kuninkaalle. Se on kuninkaan oikeus. Kuninkaan velvollisuus …

Lisää...

Abimelek – vastuuttomuutta ja pahuutta

Kertomus Abimelekistä (Tuom. 9) on surullinen jatkokertomus Gideonin elämäntarinalle. Tekstissä usein mainittu Jerubbaal (Tuom. 8:29) oli Gideonin toinen kutsumanimi – eli teksti siis kertoo Gideonin poikien kohtalosta. Surullinen kertomus Abimelekin pahuudesta on kertomus Gideonin suvun onnettomasta kohtalosta.

Abimelekin elämäntarina on suora jatkokertomus Gideonin edellä jo viitoittamalle lankeemuksen tielle – joskin toisessa asiassa kuin isänsä. Gideon kieltäytyi ryhtymästä Israelin kuninkaaksi (Tuom. 8:22-23) ja samalla sulki päätöksellään tämän mahdollisuuden myös pojiltaan.

Kohta voittojen jälkeen Gideon osoittaa Jumalan tahdon tuntemusta, kun hän kieltäytyi ryhtymästä Israelin heimojen ’hallisijaksi’ tai ’kuninkaaksi’. Ainakin hän näytti tuntevan Jumalan lain siitä, ettei Israelilla teokratiana kuulunut olevan kuningasta.

”Minä en ryhdy teidän hallitsijaksenne, eikä minun pojistanikaan tule teidän hallitsijoitanne, vaan Herran tulee hallita teitä.(Tuom. 8:23)

Toisaalta Gideonin jumalattomat valinnat kohta tämän …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |