Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: Jesaja

Arjen pyhää

Erityisesti luonnonkansojen keskuudessa ja yleisesti muualla kuin länsimaissasanalla ’pyhä’ on edelleen

Jesajaa kohtaa Jumalan ja serafit. Kuvitus kirjasta Petites Heures de Jean de Berry.

merkitys arkipäivän sanana. Länsimaissa tuon merkityksen olemme pitkälti kadottaneet, minkä vuoksi sana kuuluu lähinnä uskonnolliseen kieleen ja nimistöön. Ei pyhästä kuule puhuttavan muutoin kuin paikannimiä navigaattoriin tavattaessa.

Eipä meille ole juuri mitään pyhää arjessa ellei ’arkipyhiä’ lasketa. Oli se aika joskus vielä Suomessakin, kun arkikielessä puhuttiin pyhistä miehistä, kuten shamaaneista, papeista, tai munkeista. Pyhä ei ollut vain etuliite, vaan se kuvasi sitä, että nämä henkilöt oli erotettu jumalalle. Toki on ollut paljon muutakin pyhää kuin papit ja hengelliseen omistautuneet henkilöt. Pyhää on kaikki, minkä uskotaan liittyvän jumalaan tai hänen palvomiseensa. Samoin pyhää on kaikki se, …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , |

Pelastettujen kiitosvirsi

Kirkkovuosi lähenee loppuaan. Vietämme kirkkovuoden viimeistä edellistä kirkkopyhää. Evankelisluterilaisessa kirkossa sunnuntaita kutsutaan ”Valvomisen sunnuntaiksi”. Sen sanoma korostaa hengellistä valvomista ja Kristuksen paluun odotusta. Pyhä muistuttaa kirkkokansaa siitä, että väsymisen ja välinpitämättömyyden vaara on todellinen jokaiselle Kristuksen seuraajalle.

Kuva lehtimajanjuhlan vietosta temppelialueella.

Valvomisesta ja kilvoittelusta

Valvomisen yhteydessä kristityn matkantekoa kuvataan myös vanhan suomenkielen sanalla ”kilvoitus”, mikä on alkujaan apostoli Paavalin kirjeistä tullut urheilutermi. Se vertaa kristityn elämää kilpailemiseen, kuten kilparadalla juoksemiseen (1. Kor. 9:24-27). Kristitty pyrkii valvomaan uskossa raittiina yhtä määrätietoisesti kuin kilpailuun valmentautuva urheilija harjoittelee saadakseen voittajan seppeleen.

Kilvoitus ei ole tekemistä vaan määrätietoisuutta valvoa, jotta väsymys ja välinpitämättömyys eivät johda matkanteon keskeytymiseen. Ihminen näet kotiutuu helposti tähän maailmaan ja unohtaa, …

Lisää...

Ilopäivä

Päivän raamatuntekstit puhuvat ilopäivästä (Jes. 58:11-14; Luuk. 13:10-17). En tiedä, mitä sana ilopäivä sinulle merkitsee, mutta minulle ilopäivä on erityinen hyvä päivä arkisten päivien joukossa. Se on päivä täynnä iloa, mikä tekee siitä jo pelkästään erityisen päivän. Ilopäivän erityisyyttä kuvaa vanha karjalainen sananparsi varsin osuvasti.

Jeesus parantaa naisen sapattina (Tissot, James, 1836-1902)

Paremp yks ilopäivä ko koko ikä kohtalaist!

Päivän Vanhan testamentin teksti puhuu sapatin oikeasta viettämisestä Herran niin, että se on Herran ilopäivä. Myös päivän evankeliumiteksti puhuu sapatista. Siinä puolestaan Jeesuksen esimerkki oikeasta sapatin vietosta avaa meille käytännössä sen, mihin Jesaja lukijoita kehottaa.

Kumpikin teksti painottaa sitä, että Herran ilopäivän ilo ei nouse ihmisestä itsestään, vaan siitä mitä Jumala on tehnyt ja tekee. Sapatin ilon perusta …

Lisää...

Seurakunnan kulmakivi

Tämä on ensimmäinen osa syksyn saarnasarjaa, jonka teema on ”Seurakunnan kulmakivi”. Sarjan tarkoitus on tuoda meidät sen yhden ja ainoan kulmakiven eteen, jonka varaan Herran Jeesuksen seurakunta on rakennettu.

Tarkoitus on vahvistaa seurakunnan identiteettiä Kristuksessa, koska ikäväkseni olen nähnyt, että seurakunnassa Kristus on ’vain yksi juttu’ monien joukossa. Kenelle ovat tärkeintä armolahjat, kenelle kolehti, kenelle saarna, jne. Seurakunnissa vannotaan erilaisten ilmiöiden, menetelmien ja poppakonstien varaan ja hyljeksitään todellista kulmakiveä.

Kulmakivi, Jeesus Kristus.

Kulmakivi, Jeesus Kristus.

Yksi sanoo elävän seurakunnan perustuksen olevan aina avoin alttari, toinen vannoo kirkkotaiteen nimeen, kolmas on vakuuttunut siitä, että rukous on seurakunnan kulmakivi. Ja taisi sieltä joku huutaa, että seurakunta joka ei tee lähetystyötä on kuollut ja ilman evankeliointia ei tietenkään ole mitään.

Ja tässä vaiheessa heräävät …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Tule, Herra Jeesus!

Jesajan kirjan osin synkeiden hänen omaa aikaansa koskevien näkymien välissä avautuu riemullinen näkymä tulevasta messiaasta (Jes. 11), mitä tekstissä seuraa ”Pelastettujen kiitosvirsi(Jes. 12). Jesajan kirjoittama ”Pelastettujen kiitosvirsi” kuvaa Herran omien riemullista odotusta ja kaipuuta nähdä Jumalan vanhurskauden valtakunnan tuleminen täydessä mitassa.

Herran päivä

Herran päivä

Israelin hurskaan jäännöksen tavoin myös kristillinen seurakunta on elänyt Herran paluun päivän odotuksessa aina ensimmäisestä vuosisadasta alkaen. Apostoli Johannes päättää Ilmestyskirjan sanoihin:

”’Tämä on tosi, minä tulen pian.’ Aamen. Tule, Herra Jeesus!(Ilm. 22:20)

Edelleen Didakhe – ”kahdentoista apostolin opetus”, joka on varhaisimpia Uuden testamentin ajan jälkeisen seurakunnan tekstejä, opettaa seurakuntaa näin:

Älköön lamppunne sammuko, vaan olkaa valmiit, sillä ette tiedä hetkeä …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Sivusta hiljaa seuraten

Jesajan kirjan toista pääosaa kutsutaan ”kansojenkirjaksi(Jes. 13:1-23:18). Siihen on koottu Herran tuomionsanoja pakanakansoille. Otan tähän lyhyen kappaleen profetiasta Nubiaa vastaan.

Voi sinua, siipien sirinän maa, sinä Nubian virtojen takainen maa! Sinä lähetät edustajasi Egyptin virtaa pitkin, lähetät heidät ruokoveneillä vesien yli. – Palatkaa, te nopsajalkaiset sanansaattajat! Palatkaa kookaskasvuisen ja kiiltäväihoisen kansanne luo, kansan, jota pelätään lähellä ja kaukana, oudosti ääntelevän, jalkojaan tömistävän kansan, jonka maata virrat huuhtovat mukaansa.

Maanpiirin asukkaat, te kaikki, joilla on asuinsijanne maan päällä, katsokaa, milloin vuorille nostetaan merkkiviiri, kuunnelkaa, milloin torven ääni kajahtaa! Sillä näin on Herra minulle sanonut: – Minä pysyn hiljaa ja katselen kaikkea asumuksestani kuin väreilevä kuumuus kirkkaalla taivaalla tai kuin auer elonkorjuun helteessä. Mutta jo ennen korjuuaikaa, kun kukat ovat …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , |

Tekö tahdotte määrätä?

”Kääntykää minun puoleeni ja antakaa pelastaa itsenne, kaikki te maan ääret, sillä minä olen Jumala, eikä toista ole.” (Jes. 45:22)

Tämä Jesajan kirjan jae johti yhteen mielenkiintoisimpaan kääntymykseen seurakunnan historiassa. Oli tuiki tavallinen tammikuun sunnuntai vuonna 1850 Britteinsaarilla, kun Charles Spurgeon lumimyrskyn vuoksi poikkesi reittisuunnitelmastaan ja päätyi levähtämään pieneen metodistikirkkoon Colchesterissa.

Kirkossa oli kourallinen seurakuntalaisia, jotka olivat tulleet paikalle lumimyrskyä uhaten. He odottivat pastoria paikalle – metodistipapeilla oli omat piirikunnat, joissa he kiersivät alueen kirkoissa saarnaamassa. Tällä kertaa lumimyrsky oli estänyt pastoria saapumasta jumalanpalvelukseen.

Turhaan ei seurakunta ollut paikalle kokoontunut, koska pitkän tuokion jälkeen vanha harmaantunut herrasmies uskaltautui nousemaan sananjakajan paikalle. Enempää valmistelematta hän valitsi tekstiksi siteeratun Jesajan kirjan luvun 45 jakeen 22. Hän luki tekstin KJV käännöksen mukaan, missä sana ”kääntykää” on käännetty …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , |
 
 
 

Etsi sivustolta