Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: valvominen

Valvokaa!

Valvomisen sunnuntai on kirkkovuoden viimeistä edellinen sunnuntai. Se tulee tänäkin vuonna taas yllättäen – kuin varkain. Sen sanoma korostaa hengellistä valvomista ja Kristuksen paluun odotusta.

Valvominen ei kuitenkaan ole pelonsekaista odottamista vaan turvallista luottamusta siihen, että Jumala vie meissä aloittamansa hyvän työn päätökseen. Me niin helposti kotiudumme näkyvään maailmaan ja unohdamme, ettemme elä täällä pysyvästi. Yhtä varmasti kuin syntyessään ihminen henkäisee ensimmäisen kerran, jonain päivänä hän henkäisee viimeisen kerran.

Taivasten valtakunnan yhteydessä Jeesus puhui usein valvomisesta. Luukkaan evankeliumin tekstini on yksi niistä.

”Herra vastasi: ’Kuka on uskollinen ja viisas taloudenhoitaja, sellainen jonka isäntä asettaa huolehtimaan palvelusväestään ja jakamaan vilja-annokset ajallaan? Autuas se palvelija, jonka hänen isäntänsä palatessaan tapaa näin tekemästä! Totisesti: hänen hoitoonsa isäntä …

Jatka lukemista

Pelastettujen kiitosvirsi

Kirkkovuosi lähenee loppuaan. Vietämme kirkkovuoden viimeistä edellistä kirkkopyhää. Evankelisluterilaisessa kirkossa sunnuntaita kutsutaan ”Valvomisen sunnuntaiksi”. Sen sanoma korostaa hengellistä valvomista ja Kristuksen paluun odotusta. Pyhä muistuttaa kirkkokansaa siitä, että väsymisen ja välinpitämättömyyden vaara on todellinen jokaiselle Kristuksen seuraajalle.

Kuva lehtimajanjuhlan vietosta temppelialueella.

Valvomisesta ja kilvoittelusta

Valvomisen yhteydessä kristityn matkantekoa kuvataan myös vanhan suomenkielen sanalla ”kilvoitus”, mikä on alkujaan apostoli Paavalin kirjeistä tullut urheilutermi. Se vertaa kristityn elämää kilpailemiseen, kuten kilparadalla juoksemiseen (1. Kor. 9:24-27). Kristitty pyrkii valvomaan uskossa raittiina yhtä määrätietoisesti kuin kilpailuun valmentautuva urheilija harjoittelee saadakseen voittajan seppeleen.

Kilvoitus ei ole tekemistä vaan määrätietoisuutta valvoa, jotta väsymys ja välinpitämättömyys eivät johda matkanteon keskeytymiseen. Ihminen näet kotiutuu helposti tähän maailmaan ja unohtaa, …

Jatka lukemista

Riemullinen hoosianna

Uusi kirkkovuosi alkaa ensimmäisen adventtikynttilä sytyttämisellä. Se symboloi odotusta, jota myös ensimmäiseen adventin perinteeseen kuuluva ”Hoosianna!” huudahdus sekin alleviivaa. Hoosianna on riemullinen huudahdus, joka kuuluttaa Jumalan tietoon sydämen hartaimman toiveen: ”Oi auta, pelasta!” Huomaa, että sanoin ’riemullinen hoosianna’.

Kristuksen kunniassaan – mosaiikki Saint Charles seminaarissa Carthagenassa.

Ensimmäisen adventin evankeliumin teksti (Luuk. 21:25-36) alkaa neljän jakeen mittaisella profetialla, jota seuraa vertauskuva viikunapuusta ja lopuksi kehotus valvoa. Jeesuksen puheen ensimmäinen osa johdattaa lukijan hoosiannaan ja adventin kantavaan teemaan – odotukseen.

”Auringossa, kuussa ja tähdissä on merkkejä, ja maan päällä on kansoilla ahdistus ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat. Ihmiset menehtyvät pelätessään ja odottaessaan sitä, mikä kohtaa maanpiiriä, sillä taivaiden voimat järkkyvät. Silloin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan …

Jatka lukemista

Neljänteen temppeliin

Valvomisen sunnuntai on kirkkovuoden viimeistä edellinen sunnuntai. Sen sanoma korostaa hengellistä valvomista ja Kristuksen paluun odotusta. Valvominen ei kuitenkaan ole pelonsekaista odottamista vaan turvallista luottamusta siihen, että Jumala vie meissä aloittamansa hyvän työn päätökseen.

Taivasten valtakunnan kansalaisina elämme maailmassa muukalaisina; olemme siis ohikulkumatkalla, koska kotimme ei ole tässä maailmassa vaan Jumalan valtakunnassa. Silti uskova hänkin helposti kotiutuu näkyvään maailmaan ja unohtaa, ettei hän kuitenkaan elä täällä pysyvästi.

Herodeksen temppeli. Tällainen se olisi voinut olla.

Kutsun uskovan kotiutumista maailmaan muutokseksi ’matkalaisen mentaliteetista’ ’asukkaan mentaliteettiin’. Yksi asukkaan mentaliteetin tunnusmerkeistä on se, että hän alkaa rakentamaan. Hän rakentaa elämänsä turvan asuinympäristönsä arvojen varaan: koti, uskonto, isänmaa. Asukas ei ole enää matkalla. Hän on asettunut paikalleen.

Taivasten valtakunnan kansalaisina meitä pitäisi kuitenkin hallita ei asukkaan …

Jatka lukemista

 
 
 

Etsi sivustolta