Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: laki

Mutta minä sanon…

Olen sen aieminkin kertonut, että Paavalin kirjeet korinttilaisille – ne kummatkin – ovat minusta mielenkiintoinen kokonaisuus. Se on sitä etenkin silloin, kun näkee vaivaa päästä sisälle tapahtumiin ja seurata Paavalin ja seurakunnan kirjeenvaihtoa oletetun perusteella.

Vuorisaarna (Kuva Deb Pixabaystä)

Tämän sunnuntain saarnatekstinä on kirkkokalenterin mukaan ensimmäisen kirjeen teksti kolmannen luvun alusta (1. Kor. 3:1-9). Siitä olin aikeissa ensin saarnata, mutta toisin kävi. Mainitsen tämän kuitenkin nyt siksi, että kannustan sinua lukaisemaan tekstin vaikka iltalukemistona.

Kun luin päivän tekstit, kävi niin, että pienen hiljaisen keskustelun tuloksena oli selvää, että minun on puhuttava evankeliumitekstistä Matteuksen mukaan (Matt. 5:21-37). Se on ote Jeesuksen vuorisaarnasta ja vielä melkoisen pitkä onkin. Yritin vielä vakuuttaa tekstin edessä itseni, ettei tuosta voi saarnata – …

Lisää...

Aarteenetsintää

Muistan elävästi iltapäivän, kun ala-aste-ikäisenä seurakunnan lastenleirillä leikittiin aarteenetsintää.

Geokätkö – aarre sekin. (Kuva Settergren Pixabaystä)

Liekö onnistuneessa leikissä syy siihen, että olen vanhemmilla päivillä ’hurahtanut’ leikkimään geokätkentää ja nyt myöhemmin sitten Pokemon Go:ta.

Palataan kuitenkin tähän lapsuuteni unohtumattomaan aarteenetsintään. Tuolloin aarre oli piilotettu leirikeskuksen pihaan ja etsijöille annettiin vihjeet sen löytämiseksi. Aarretta etsittiin hartaasti ja pitkään kaikkien leiriläisten voimin siitäkin huolimatta, että kaikki mahdolliset paikat oli jo katsottu. Samoja piiloja katsottiin uudelleen ja väliin löytyi aina uusikin idea tarkastettavaksi.

Aarteen arvo

Entä mikä sai vilkkaassa iässä olevat tyttö- ja poikalapset sinnikkäästi etsimään laatikkoa pihamaalta? – No tietenkin se, että kyseessä oli aarre! Kukaan ei tiennyt, mikä aarre tarkalleen on, mutta kaikki olivat vakuuttuneet aarteen arvosta. Se oli jotain …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , |

Katse Vapahtajaan!

Kerran kahleissa, nyt vapaa! (Kuva orythys Pixabaystä)

Me olemme vapaat, koska Kristus on antanut meille vapauden synnistä. Hän elää, että meillä on toivo. Kristus osti omansa vapaiksi ja tästä syystä sen enempää sinun kuin minunkaan vapauteni ei perustu tekojemme ylivertaisuuteen. Me elämme ostovapaudessa; meidät on ostettu vapaiksi, itse emme vapauttamme ole ansainneet.

Olen vapaa, koska Kristus on vapauttanut minut synnin otteesta. Se en ollut minä – oman elämäni pieni Houdini, joka olisi keplotellut itsensä vapaaksi kahleista. Ei, vapaus on yksin Kristuksen työ ja minun osani hänen armostaan.

”Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen.” (Gal. 5:1)

Paavali julistaa tässä tätä samaa vapautta, mistä aloitin tekstini alussa. Hän kuitenkin jatkaa ajatusta kehotuksella …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |

Sellaista vastaan ei ole laki

Luetaanpa heti aluksi Galatalaiskirjeen 5. luvun jakeet 4 ja 5.

Lakia (Kuva succo, Pixabay)

Te, jotka pyritte vanhurskauteen lakia noudattamalla, olette joutuneet eroon Kristuksesta, armon ulkopuolelle. Koska me uskosta olemme saaneet Hengen, odotamme hartaasti, että toivomme toteutuisi ja me saavuttaisimme vanhurskauden.” (Gal. 5:4-5)

Eikö tekstin perusteella voida perustellusti sanoa, ettei lailla ole enää mitään otetta Kristuksen omiin? Sillä, jos ihminen pyrkii täyttämään vanhurskauden vaatimuksen lain säädöksiä noudattamalla, niin samalla hän kääntää selkänsä Kristuksessa perustetulle armoliitolle. Jos näin joku kuvittelee pystyvänsä elämään lain velvollisuudet täyttäen, hän tällöin aliarvioi Kristuksen sovitustyön merkityksen, kuten Paavali kirjeessään aiemmin sanoo:

En minä tee mitättömäksi Jumalan armoa, sillä jos vanhurskaus on saatavissa lain kautta, silloinhan Kristus on turhaan kuollut.” (Gal. …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Vapauteen Kristus meidät vapautti

Otsikko ”Vapauteen Kristus meidät vapautti” on käsiteltävän Paavalin tekstin johtolause. Se korostaa vapautta, jonka vastakohta on luonnollisesti orjuuden alaisuus. Galatalaiskirjeen viidennessä luvussa vapaus asettuu vastakkain ympärileikkaamisen (Gal. 5:2-3) ja lain noudattamisen kanssa (Gal. 5:4).

Orjan kahleet 1800-luvulta.

Me korostamme vapauttamme Kristuksessa juurikin vapautena lain orjuudesta, mitä se onkin. Sanotaankin, että se, joka on vapaa, ei ole lain orja. Korostus on oikea, mutta se ei silti ole koko totuus.

Vapaus lain noudattamisen tuoman orjuuden vastakohtana oli elämän kysymys kirjeen kirjoittamisen aikaan Galatian alueen seurakuntien ihmisille ja sitä se on varmasti monelle tämän päivän suomalaisellekin, joiden usko vääristyy lain noudattamisen vaateeksi.

Kehotan kuitenkin tällä kertaa sinua katsomaan tekstiä aavistuksen laajemmin kuin siinä mainittujen ympärileikkauksen ja lain noudattamisen yhteentörmäyksenä Kristuksen …

Lisää...

Ilopäivä

Päivän raamatuntekstit puhuvat ilopäivästä (Jes. 58:11-14; Luuk. 13:10-17). En tiedä, mitä sana ilopäivä sinulle merkitsee, mutta minulle ilopäivä on erityinen hyvä päivä arkisten päivien joukossa. Se on päivä täynnä iloa, mikä tekee siitä jo pelkästään erityisen päivän. Ilopäivän erityisyyttä kuvaa vanha karjalainen sananparsi varsin osuvasti.

Jeesus parantaa naisen sapattina (Tissot, James, 1836-1902)

Paremp yks ilopäivä ko koko ikä kohtalaist!

Päivän Vanhan testamentin teksti puhuu sapatin oikeasta viettämisestä Herran niin, että se on Herran ilopäivä. Myös päivän evankeliumiteksti puhuu sapatista. Siinä puolestaan Jeesuksen esimerkki oikeasta sapatin vietosta avaa meille käytännössä sen, mihin Jesaja lukijoita kehottaa.

Kumpikin teksti painottaa sitä, että Herran ilopäivän ilo ei nouse ihmisestä itsestään, vaan siitä mitä Jumala on tehnyt ja tekee. Sapatin ilon perusta …

Lisää...

En kumoamaan vaan täyttämään

Muistelenpa taas kerran vähän lapsuuttani. Minun lapsuudessani kotitietokoneet ja videopelit yleistyivät vasta siinä peruskoulun ala- ja yläasteen vaihteessa eikä uusia pelejä ollut niin helposti saatavilla kuin nykyään. Tästä syystä minäkin olen lapsuudessani pelannut melkoisesti lautapelejä. Kaveripiirin ehdottomat suosikit olivat Afrikan tähti ja Monopoli ja Yatzee.

Näitä lautapelejä tuli pelattua enemmän kuin tarpeeksi. Myöhemmin Monopolista ja Yatzeesta tehtiin myös sovitukset kotitietokoneelle. Peliä pystyi siis pelaamaan tietokoneen edessä samaan tapaan porukalla ja ottaa vielä ’tietokoneen pelaajia’ mukaan.

Pelaaminen tietokoneella oli siinä mielessä helpompaa, ettei pelilautaa tarvinnut alussa laittaa vaivalla kasaan ja taas pelin jälkeen koota laatikkoon. Pelinappulat eivät nekään kuluneet eikä hukkuneet niin kuin lautapeleille ajan kanssa käy. Ja oli se helpompaa siinäkin, ettei noppia tarvinnut olla etsimässä pöydän tai sohvan alta. Ei tarvinnut enää kiistellä …

Lisää...