Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: anteeksi

Irti vihasta

Sota on äärimmäinen esimerkki vihasta. Se on inhimillisen pahuuden ja vihan ’mestariteos’, koska se edustaa äärimmäistä pahuuden tekoa, mihin ihminen vihan vallassa kykenee. Sota on osoittanut, miten ihminen pystyy riistämään toiselta hengen pitäen tekoaan oikeutettuna.

Sodan hedelmää. Kaunista, eikö? (Kuva luxstorm Pixabaystä)

Sota sopii myös kuvaamaan prosessia, miten viha vaikuttaa ihmiseen ja heidän välillään. Sodan pitkittyessä sellaiset ihmiset, jotka elivät ennen sotaa normaalia elämää, kykenevät rintamalla julmuuksiin, joita he eivät olisi koskaan voineet kuvitella tekevänsä siviilissä. Herää kysymys, mikä saa heissä tämän muutoksen aikaan?

Monet sotilaat lähtevät rintamalle taistelemaan kunniakasta sotaa isänmaan ja vapauden puolesta, mutta kun sota on ohi, he tulevat takaisin muuttuneina monilla tavoin haavoitettuina ihmisinä. He ovat kohdanneet oman, toveriensa ja vihollisen pahuuden tavalla, jota he …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Pahoitella vai pyytää anteeksi?

Jos minun pitäisi nimetä maailman kaikkeuden merkityksellisimmät sanat, minusta ne olisivat nämä:

Aina löytyy tekosyy olla kantamatta vastuuta. (Kuva Gerd Altmann, Pixabay)

”πάτερ, ἄφες αὐτοῖς, οὐ γὰρ οἴδασιν τί ποιοῦσιν”

Perustelen vastaukseni sanojen ja sanojan painoarvolla. Tässä on sama teksti suomalaisesta Raamatusta:

Jeesus sanoi: ”Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät.” (Luuk. 23:34a)

Näiden sanojen varassa on ikuinen elämä. Sanat ovat osa ajatonta ikuista jumalallista dialogia, kun Jumala pyytää anteeksi Jumalalta ihmisen vääryyttä. Nämä sanat kaikuvat ikuisuudessa koskaan katoamatta. Ikuinen Jumala pyytää anteeksi ihmisen puolesta, kun tämä on täysin hukassa, niin kuin hän on ollut aina syntiinlankeemuksen alkaen.

Me ihmiset sanomme emmekä tarkoita; me kuulemme vaan unohdamme. Jumalan puhe on päinvastoin elävää ja luovaa. Mitä …

Lisää...

Mekin annamme anteeksi

Kokosin tähän alkuun muutaman tutun tekstin aiheesta anteeksianto.

Anna heille anteeksi… (Kuva Wesley Tingey, Unsplash)

”Anna meille syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle, joka on meille velassa.” (Luuk. 11:4a)

”Jeesuksen kanssa teloitettavaksi vietiin kaksi muuta miestä, kaksi rikollista. Kun tultiin paikkaan, jota kutsutaan Pääkalloksi, he ristiinnaulitsivat Jeesuksen ja rikolliset, toisen hänen oikealle puolelleen, toisen vasemmalle. Mutta Jeesus sanoi: ”Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät.” Sotilaat jakoivat keskenään Jeesuksen vaatteet heittämällä niistä arpaa.” (Luuk. 23:32-34)

”Kun he kivittivät Stefanosta, tämä rukoili Herraa ja sanoi: ”Herra Jeesus, ota vastaan minun henkeni.” Hän vaipui polvilleen ja huusi kovalla äänellä: ”Herra, älä vaadi heitä tilille tästä synnistä!” Sen sanottuaan hän nukkui pois.” (Ap. t. 7:59,60)

Ei …

Lisää...

Anteeksianto joululahjaksi

Joulu on monikasvoinen juhla. Se on syntymän juhla, valon juhla, rauhan juhla, perheen juhla, jne. Näiden lisäksi joulu on myös antamisen juhla.

Risti on anteeksiannon vahvin symboli. Sopii myös antamisen juhlaan – jouluun. (Kuva Tumisu Pixabaystä)

Jouluajan juhlintaan keskeisesti liittyvällä lahjojen antamisella on perinteet jo ajalta ennen ensimmäistä joulua. Jouluteksteistä lahjojen antaminen liittyy konkreettisimmin ehkäpä Matteuksen kertomukseen itämaan tietäjistä, jotka toivat lahjoja Jeesus-lapselle (Matt. 2:11). Heidän lahjansa olivat moninaiset ja kalliit, joihin harvalla olisi edes varaa.

Itselleni heräsi joulua edeltävänä aikana mieleen kysymys siitä, mikä olisi minun joululahjani tänä vuonna Jeesukselle? Hän tuskin enää tarvinnee kultaa, suitsuketta tai mirhaa, joita minulla ei kyllä olisikaan antaa. Mikä siis olisi jotain, mitä voisin tänä jouluna sydämeni halusta rakkaalle Vapahtajalleni antaa? …

Lisää...

Vapaus menneestä

Vuosisatoja sitten ammatti periytyi isältä pojalle. Isät paitsi kasvattivat poikansa Herran nuhteeseen, he kouluttivat heidät itse osaamaansa ammattiin. Sillä tavoin suutarin pojasta tuli suutari, sepän pojasta seppä, jne. Perinne näkyy aikanamme enää vain muutamissa sukunimissä, kuten Seppä, Seppänen tai Suutarinen.

Käsi kädessä, isältä pojalle (Kuva chin1031, Pixabay)

Nykypäivänä ei isältä pojalle enää periydy juuri muuta kuin tuo sukunimi ja omaisuus. Tosin poikkeuksiakin on; esimerkiksi monen näyttämötaiteilijan jälkeläisistä on tullut vanhempiensa työn jatkajia, samoin käy vielä kauppiassuvuissa ja urheilussa.

On tietty rehellisyyden nimissä myönnettävä, että edelleen yllättävän paljon ominaisuuksia siirtyy verenperintönä isältä pojalle. Geneettisen perimän lisäksi monet luonteenpiirteet, tavat ja taipumukset tuntuvat siirtyvän sukupolvelta toiselle. Ehkäpä juuri siksi historian saatossa useat filosofit ja uskonmiehet ovat pysähtyneet miettimään, että periytyykö …

Lisää...

Anteeksi!

Päivän evankeliumin tekstissä (Matt. 18:21-35) Pietari kysyy Jeesuksesta kysymyksen, joka kuuluu taas joukkoon ’tiedollisesti helppo, mutta käytännön toteutus horjuu. Pietari kysyi:

”Herra, jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan, niin kuinka monta kertaa minun on annettava hänelle anteeksi? Peräti seitsemän kertaako?” (Matt. 18:21)

Epistolateksti Roomalaiskirjeestä (Room. 14:1-12) jatkaa samasta aiheesta toisesta tulokulmasta katsottuna tekstissä, jossa pohditaan vastuullisuutta Jumalan edessä, mutta myös vastuullisuutta ’kielen tuomiovallan’ käyttäjinä.

”Kuinka sinä voit tuomita veljesi? Tai sinä toinen, kuinka voit halveksia veljeäsi? Kaikki me joudumme Jumalan tuomioistuimen eteen.
. . .
Jokainen meistä joutuu tekemään Jumalalle tilin itsestään.” (Room. 14:10,12)

Anteeksiantoon ajatus tuomiosta sekin kulminoituu – ainakin meidän syyllisten näkökulmasta. Anteeksi antamisen äärelle johtaa myös tämän sunnuntain Vanhan testamentin teksti (1. Moos. 50:15-21), joka on kertomus anteeksiantamisesta …

Lisää...

Kaikki ei ole sitä…

Sanonta ”kaikki ei ole aina sitä, miltä näyttää” sopii moneen tilanteeseen, mutta erityisen se kuvaa meitä ihmisiä. Monesti ulkokuoren ja olemuksen perusteella syntynyt ensivaikutelma ihmisestä osoittautuu vääräksi, kun ihmiseen saa tutustua ajan kanssa.

Monet kerrat olen häpeäkseni huomannut ennakkoluulojen värittämän ensivaikutelman jälkeen henkilöllä olleen kultainen sydän ja kaunis mieli. Toki silloin tällöin arviointikyky on pettänyt myös toiseen suuntaan. Arviointiin vaikuttavat niin tapaamishetken luonne kuin myös omat asenteemme ja odotuksemme. Yksinkertaistaen voi silti todeta, että ulkokuori voi pettää.

Viisautta on käyttää toisen ihmisen arviointiin aikaa ja antaa hänelle ja itselleen mahdollisuus aitoon kohtaamiseen. Eihän sitä ikinä tiedä, vaikka uusi kohtaaminen antaisi lahjaksi elinikäisen ystävän. Kohtaamisista on kyse myös päivän raamatuntekstissä.

Jeesus kohtaa syntisen

Tämän päivän Luukkaan evankeliumin tekstissä sanonta ”kaikki ei ole …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |