Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: kertomus

Alaston totuus

Tällä kertaa jaan muutaman ajatuksen totuudesta, tarkemmin sanoen alastomasta totuudesta. Alaston totuus tarkoittaa täydellistä ja kaunistelematonta versiota tosiasioista.

Totuus, valhe? (Image by Gerd Altmann from Pixabay)

Tiedätkö mistä tuo sanonta ”alaston totuus” on lähtöisin? Sille on ehdotettu alkuperäksi vanhaa satua antiikin Roomasta, vaikka todennäköisesti sanonta on syntynyt jo aikaisemmin.

Ensimmäinen tarina

Mainittu satu kertoi totuudesta ja valheesta. Kun Totuus oli joessa uimassa, tuli Valhe rannalle ja varasti Totuuden vaatteet. Valhe kuitenkin jätti varastettujen tilalle omia vähän erilaisia vaatteita Totuuden käyttöön.

Pian Totuus tuli uimasta ja huomasi, että hänen omat vaatteensa ovat kadonneet. Hän huomasi myös, että vaatteiden paikalle oli jätetty toisia vaatteita. Mutta sen sijaan, että hän olisi pukenut päälleen jonkun toisen vaatteet, Totuus teki päätöksen mieluummin …

Lisää...

Mahdit ja mahd(i/o)ttomat

Jos kerron käsitteleväni Danielin kirjaa, lukijoiden mielenkiinto jakaantuu odotusten mukaan kutakuinkin kahtia riippuen heidän iästään.

Daniel leijonien luolassa, maalaus Peter Paul Rubens. (Kuva anielbaez0 Pixabaystä)

Useat varttuneemmat kristityt odottavat tekstin käsittelevän Danielin kirjan apokalyptista osaa, jonka näynomaiset vaikeatulkintaiset ennustukset ruokkivat ainaista tiedonjanoa tulevista ajoista.

Samaan aikaan iältään huomattavasti nuoremmat yhdistävät mielessään Danielin kirjan kahteen jännittävään kertomukseen. Toinen kertoo kolmesta miehestä, jotka joutuivat tuliseen pätsiin (Dan. 3:1-30) ja toinen kertoo Danielista, joka vietti yön leijonien luolassa (Dan. 6:1-28).

Kun nyt paljastan tekstini perustuvan kirjan kuudenteen lukuun ja ilmoitan sen liittyvän kertomukseen Danielista leijonien luolassa, varttuneemmat kristityt ehkä pettyvät mielessään, koska he mieltävät kertomuksen lasten tarinaksi.

Näin ei kuitenkaan ole, koska kertomus Danielista on historiallinen tositapahtuma, jossa yhden miehen horjumaton …

Lisää...

Pyhät miehet pyhine toimituksineen

Kerron tarinan. Tapailen sitä vapaasti ja vääntelen kieleeni ja tarkoitukseeni sopivaan muotoon. Tämä on mukaelma kertomuksesta, josta luin yhden version englanniksi Frank Violan kirjasta ”Jesus Now”, mutta kertomus ei ollut tosin hänenkään. Hänkin kertoi vain kuulleensa kertomuksen.

Tulvivat joet (Kuva Vicki Nunn, Pixabay)

Johdanto

Kertomus on tuskin tosielämästä, mutta toivon sen opettavan jotain sellaista, minkä voimme puolestamme tuoda tosielämään. Mitäpä virkaa olisi kertomuksella, joka ei mitenkään vaikuttaisi kuulijoihinsa.

Tämä on sukupolvien rajat ylittävä kertomus pyhistä miehistä, jotka asuivat pienen kylän ulkopuolella suuren joen alajuoksulla. Joki voisi olla Suomessa, missä suuret joet nekin aika ajoin tulvivat, mutta sovitaan niin, että kylä sijaitsi maassa nimeltä ”kaukana täältä”.

Asuipa pyhä mies eristyksissä pienestä kylästä. …

Lisää...

Elämästä narratiivi vai päinvastoin?

Minun aamuni alkaa hiljentymisellä. Se edeltää päivän rutiiniin astumista mutta myös hartaushetkeä. Se on sellainen hetki hiljaisuutta – tovi sydämen, kehon ja hengen läsnäoloa Jumalan kasvojen edessä.

Kertomusko vain? (Kuva congerdesign, Pixabay)

Tuo lyhyt hetki on kuin pienoiskuva alkavasta päivästä. Siinä missä hento ääni, kehon tuntemus tai oma hengitys varastaa huomion Jumalalta, sama tapahtuu päivän melskeessä isommin, kun elämä oikein imaisee mukaansa ja lukemattomat asiat vievät minut vaikka minne.

Tänä aamuna hiljentymisen hetken ’rikkoi’ sieluntaivaalle piirtynyt kysymys: onko elämästä tullut narratiivi vaiko narratiivista elämä?

Epämääräinen kysymys, eikö totta? Kielitoimiston sanankirjan mukaan ’narratiivi’ on ”kertomus, kertova esitys”. Minun mielessäni ’narratiivi’ yhdistyi välittömästi evankeliumien ja Apostolien tekojen kerrontaan – miksei myös Vanhan testamentin kertomuksiin.

Ymmärsin kysymyksen, …

Lisää...

Muoto ilman sisältöä

Paavali kirjoitti oppipojalleen Timoteukselle seurakunnan keskuudessa vaikuttaneista ehkä vaikutusvaltaisistakin ihmisistä tällä tavoin:

Heillä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Karta sellaisia!” (2. Tim. 3:5)

Ulkoisesti kaikki lienee näillä ihmisillä ollut kunnossa ja todennäköisesti heitä oli vieraan vaikea erottaa muusta seurakunnan väestä. Heidän ongelmansa oli siinä, että heille jumalanpalvelus, yhteysateriat ja sakramentit edustivat pelkkiä puitteita vailla sisältöä. Heidän syynsä ’hengata’ seurakunnan parissa ei ollut Kristus ja hänen uudeksi tekevä ylösnousemusvoimansa.

Ikävä kyllä nykypäivänä näemme samaa seurakunnissa. On ulkoiset puitteet täyttävää toimintaa, mutta siitä on kadonnut sisältö, vaikka muoto on ulkoisesti kelvollinen. Kuka hengailee mukana sosiaalisista syistä ja kuka etsii uusia ’pöllyjä’ – vahvoja kokemuksia, ihmeitä ja manifestaatioita. Ketä taas kiinnostaa oma asema, kuka etsii varoja toteuttaakseen itseään ja vieläpä joku halajaa …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , |