Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: pääsiäinen

Elävän veden virrat

Tänään on kulunut viisikymmentä päivää pääsiäisviikon lauantaista. On helluntai, joka seuraa tuon 50 päivää pääsiäisviikon sapatin jälkeen. Siitä tulee juhlan kreikankielinen nimi ”Πεντηκοστή (Pentikostí)” eli ’viideskymmenes’. Heprean kielinen nimi ”shavuot” eli ’viikot’, viittaa sekin juhlan ajankohtaan. Juutalainen juhlaperinne puhuu ’viikkojuhlasta’; se on viikkojen viikko eli 7 x 7 päivää, minkä jälkeen viikon ensimmäisenä on juhla.

Siunattua helluntain juhlaa!

Suomenkielinen nimi ’helluntai’ et tavoita alkuperäistä ajatusta viikoista. Helluntai on yksinkertaisesti suomalainen väännös ruotsinkielen sanoista ”helig dag”, pyhä päivä.

Pääsiäinen ja helluntai ovat kummatkin sekä juutalaisia että kristillisiä juhlia. Juutalaisuudessa pääsiäistä vietetään Egyptistä lähdön ja liiton juhlana, kun taas helluntai onsadonkorjuun, uuden sadon ja ensihedelmän juhla (5. Moos. 16:9-12).

Kristillisessä kontekstissa Jeesus antoi kummallekin juhlalle …

Lisää...

Kristus nousi kuolleista!

Sanon sinulle: ”Kristus nousi kuolleista”. Ja sinä vastaat: ”Totisesti nousi”. Tätä kutsutaan pääsiäistervehdykseksi. Tervehdystä käytetään kirkollisessa perinteessä arkisten tervehdysten sijaan aina pääsiäissunnuntain aamusta helatorstaihin saakka.

Pyhä Magdalan Maria. Huomaa punainen muna hänen kädessään.

Tämän perinteen juuret ovat vuosituhantisessa pääsiäisyön messun liturgiassa. Tervehdys viittaa Luukkaan evankeliumin sanoihin, joilla opetuslapset ylösnousemuksen päivän iltana ’tervehtivät’ Emmauksen tieltä saapuneita:

”Herra on todella noussut kuolleista! Hän on ilmestynyt Simonille.” (Luuk. 24:34)

Vaihtoehtoisesti pääsiäistervehdyksen tarina voidaan johtaa ylösnousemuksen ensitodistajan, Magdalan Marian, sanoiksi. Tähän liittyy vanha kirkollinen legenda punaisesta munasta. Jos olet tutustunut ikonitaiteeseen, olet huomannut Magdalan Mariaa esittävissä ikoneissa punaisen munan hänen oikeassa kädessään. Sekä punaisen munan että pääsiäistervehdyksen juuret ovat samassa kertomuksessa.

Legenda punaisesta munasta

Kertomus punaisesta munasta …

Lisää...

Pääsiäistervehdys 2020

Kiirastorstain illasta Jeesus vietti opetuslastensa kanssa yhteistä pääsiäisateriaa. Aterian jälkeen he lähtivät jaloittelemaan kohti Öljymäkeä, jonka Matteus kertoo näin:

”Laulettuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle.” (Matt. 26:30)

Pääsiäisaterialla laulettiin tiettävästi psalmien kirjasta nk. ”hallel-psalmeja(Ps. 113-118). On arvioitu, että lopuksi laulettu ’kiitosvirsi’ olisi voinut olla psalmi 116. Virittäköön tämä psalmi myös meidät Herramme Jeesuksen Kristuksen juhlaan ja pääsiäisen viettoon tänä armon vuonna 2020.

Minä rakastan Herraa, sillä hän kuulee anomiseni äänen
ja on kallistanut korvansa puoleeni.
Siksi minä huudan häntä avuksi kaikkina päivinäni.

Kuoleman köydet kietoivat minut,
tuonelan ahdistukset kohtasivat minua,
jouduin hätään ja murheeseen.

Mutta minä huusin avukseni Herran nimeä:
”Oi Herra, vapauta minun sieluni!”

Herra on laupias ja vanhurskas,
meidän Jumalamme on armollinen.
Herra varjelee yksinkertaiset.
Minä olin …

Lisää...

Kategoria Jori, Muuta sanottua | Avainsanat , , |

Sydämen riemua, nyt!

Pitkäperjantain ja pääsiäissunnuntain kirkkopyhien juhlan merkitys kristillisessä perinteessä on kirkkokansalle tuttuakin tutumpaa. Maanantaina vietettävän toisen pääsiäispäivän merkitys ei välttämättä olekaan niin selkeä. Joku voi alkaa laskea, että onko se ylösnousemuksen kolmas päivä sittenkin maanantai vai mistä on kysymys? Siitä ei ole kysymys. Sunnuntai – eli ensimmäinen pääsiäispäivä – on ylösnousemuksen päivä. Siksihän kristillisessä perinteessä sunnuntai valittiin viikoittaiseksi lepopäiväksi lauantain sijaan.

Emmauksen tien ateria (Jacopo da Pontormo, 1525)

Toisena pääsiäispäivänä kristillisen kirkon perinteessä muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä opetuslapsille ja muutamille naisille. Ilmestykset vakuuttivat opetuslapset ja naiset siitä, että Jeesus on noussut kuolleista. Tradition mukaan toisena pääsiäispäivänä muistellaan Luukkaan evankeliumista tuttua Emmauksen tiellä -kertomusta. Siinä kerrotaan, kuinka kaksi opetuslasta oli menossa Emmaus-nimiseen kylään ja yllättäen kohtasivat ylösnousseen Jeesuksen.

Matka Emmauksen tielle

Palautetaanpa …

Lisää...

Kuninkaasi tulee

Palmusunnuntaina muistellaan Kristuksen näyttävää saapumista Jerusalemiin aasilla ratsastaen. Kaikki neljä evankelistaa kirjoittavat tapahtumasta.

Jeesus ratsastaa aasin selässä Jerusalemiin.

Matteus, joka kirjoitti evankeliumin erityisesti juutalaisia lukijoita varten, siteeraa evankeliumissa laajalti Vanhan testamentin kirjoituksia todisteeksi siitä, että Jeesus oli hän, ketä juutalaiset kirjoitusten perusteella odottivat saapuvaksi. Evankeliumin pääteema onkin, että Jeesus on juutalaiskansan odottama messias.

Matteuksen evankeliumissa täten viitataan Jeesuksen tunnustekojen kohdalla Vanhan testamentin profetioihin osoitukseksi siitä, että Jeesus täytti profeettojen ennustukset niin tunnustekojen tekijänä, kärsivänä messiaana kuin ylösnousseena kuninkaana. Ja näin Matteus teki myös palmusunnuntain tekstissä.

Päivän tekstini on Matteuksen evankeliumissa lainattu katkelma profeetta Sakarjan tekstistä (Matt. 21:4-5). Matteus siteeraa sitä näin:

”Sanokaa tytär Siionille: Katso, sinun kuninkaasi tulee luoksesi nöyränä ratsastaen aasilla, työjuhdan varsalla.” (Matt. 21:5)

Matteus viittaa Sakarjan …

Lisää...

Kellokeskiviikkona: Kuka petti kenet?

On pääsiäisviikon tiistai-ilta, kun Maria voitelee Jeesuksen hautausta varten (Matt. 26:6-13; Mark. 14:3-9; Joh. 12:2-8). Jeesus lähti Jerusalemista läheiseen Betanian kylään lepäämään ennen varsinaisen pääsiäisjuhlan koittoa kiirastorstaina. Pääsiäisviikon keskiviikon tapahtumista eivät evankelistat kerro, joten Jeesuksen voidaan olettaa levänneen keskiviikon Betaniassa.

Vaikka Jeesus lepäsi pääsiäisviikon ’kellokeskiviikkona’, kaikki eivät kaikki silloinkaan levänneet. Tiistai-iltana Jeesus oli voideltu uhrilampaaksi, mutta jonkun piti valmistaa myös uhrin tie uhrattavaksi – ja se tapahtui joko myöhään tiistain iltana tai keskiviikkona pääsiäisviikolla.

Juudaksen valmistelut

Oli joko myöhäinen tiistai-ilta tai keskiviikkopäivä, kun Juudas Iskariot otti konkreettisen askeleen kavaltaakseen Jeesuksen (Matt. 26:14-16; Mark. 14:10-11; Luuk. 22:3-6). Tässä teksti Luukkaan mukaan:

”Silloin meni Saatana Juudakseen, jota kutsuttiin Iskariotiksi; hän oli yksi kahdestatoista opetuslapsesta. Hän lähti ylipappien ja temppelivartioston päällikköjen luo ja keskusteli heidän …

Lisää...

Jeesus, muista minua

Hiljaisen viikon lopussa pääsiäispäivän varhaisena aamuna ei Jerusalem vielä tiennyt, mitä nouseva päivä tuo tullessaan. Kulunut viikko oli pitänyt sisällään monenlaista tunnelmaa Jeesuksen seuraajien näkökulmasta.

Palmusunnuntain riemussa ja Jeesuksen voittosaaton tunnelmissa kuljettiin aina kiirastorstain pääsäisaterialle asti. Tosin Jeesus puhui jo viikolla omituisia asioita kuolemastaan ja itsensä uhraamisesta. No, opetuslapset olivat toki joutuneet aiemminkin kuuntelemaan, että Jeesus puhui vaikein sanoin jotain, mitä he eivät käsittäneet.

Kuin varkain pääsiäisaterian jälkeen alkoi tapahtumaketju, jota kukaan ei odottanut, ei ymmärtänyt eikä edes ehtinyt sisäistämään. Hetkessä kenttä kääntyi ja Jeesuksen ruumis lepäsi kalliohaudassa ristinnaulittuna rikollisen ja kansankiihottajan tuomion saaneena.

Sapatin aika olikin Jeesuksen seuraajille kysymysten, pelon ja itsetutkistelun aikaa. He olivat kuin lammaslauma vailla paimenta. Oli käynyt niin kuin Jeesus kiirastorstain yönä matkalla öljymäelle profeetta Sakarjan sanoja (Sak. 13:9) …

Lisää...

 
 
 

Etsi sivustolta