Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: kuuliaisuus

Ajatuksia kuuliaisuudesta

Seuraava psalmin tekstin alku kuulostaanee tutulta. On mahdollista, että psalmi 40 on sinulle jo entuudestaan tuttu, mutta ehkäpä olet lukenut tekstin Heprealaiskirjeestä, jossa sen kirjoittaja siteeraa psalmia (Hepr. 10:5-10).

Äärimmäinen kuva kuuliaisuudesta. (Kuva Hands off my tags! Michael Gaida Pixabaystä)

Teurasuhria ja ruokauhria sinä et halua, polttouhria ja syntiuhria sinä et pyydä, mutta sinä teit minulle kuulevat korvat. Siksi minä sanoin: ’Nyt olen tullut, Herra. Kirjaan on kirjoitettu, mitä minun pitää tehdä. Jumalani, minä täytän mielelläni tahtosi, sinun lakisi on minun sydämessäni.’ Minä julistan sinun vanhurskauttasi temppeliin kokoontuneelle kansalle, en lakkaa siitä puhumasta. Herra, sinä tiedät sen! Minä en ole pitänyt vanhurskauttasi omana tietonani, olen puhunut sinun uskollisuudestasi ja pelastusteoistasi. En ole salannut juhlakansalta, kuinka hyvä ja …

Lisää...

Joosua ’koulunpenkillä’

Ken muistaa Mooseksen, muistaa todennäköisesti myös kaverin nimeltä Joosua. Joosua kirjoitutti nimeään kantavan Raamatun kirjan, minkä lisäksi hän kirjoitutti myös 5. Mooseksen kirjan päättävät jakeet, joissa kerrotaan Mooseksen kuolemasta (5. Moos. 34:5-12).

Mooses siunaa Joosuan tehtäväänsä (Vesivärityö, James Tissot, 1896–1902)

Joosua mielletään huomattavasti Moosesta nuoremmaksi johtajaksi ehkä siksi, koska näemme hänen olleen Mooseksen oppipoika. Joosua kuitenkin astui tehtäväänsä kansanjohtajana arviolta noin 85-vuotiaana nuorukaisena. Hän kuoli kypsässä iässä hänkin 110-vuotiaana, joten ei hän aivan poikasena elämäntyötään tehnyt hänkään.

Iästään huolimatta Joosua on hyvä esikuva nuorelle Herran palvelijalle, joka valmistautuu ’valtaamaan omaa luvattua maata’. Joosuan elämästä voimme näet nähdä mielenkiintoisen vaiheen, jolloin häntä valmistettiin varsinaiseen elämäntehtäväänsä.

Egyptistä luvattuun maahan

Joosuasta tuli Mooseksen työn jatkaja Israelin kansanjohtajana ja profeettana. Israelin vapautus orjuudesta …

Lisää...

On vain välitöntä kuuliaisuutta

Kristillisessä kielenkäytössä sana ”kuuliainen” kantaa mitä myönteisintä kaikua. Kuuliaisuuteen yhdistetään myös sellaiset positiivisella arvolla ladatut sanat kuin ”nöyrä” ja ”tottelevainen”. Jos sana liitetään ihmisen asemaan Jumalaan nähden, niin myös sana ”alamainen” sopii kuuliaisuuden sisään.

Abrahamin matka Urista Kanaaniin (József Molnár, 1850)

Kuuliaisuus tuo monelle mieleen Raamatun kertomuksista uskonisä Abrahamin, josta Heprealaiskirjeessä kirjoitetaan uskonsankarien luettelossa näin:

”Uskon kautta oli Aabraham kuuliainen, kun hänet kutsuttiin lähtemään siihen maahan, jonka hän oli saava perinnöksi, ja hän lähti tietämättä, minne oli saapuva.” (Hepr. 11:8)

Jos luet tekstiä eteenpäin, huomaat jokaisen luettelon uskonsankarin vaalineen elämässään samaa kuuliaisuutta, vaikka sitä ei heidän kohdallaan eksplisiittisesti mainita. Mitä kuuliaisuus käytännössä tarkoittaa?

Se tarkoittaa tietenkin sitä, mitä tekstissä edellä …

Lisää...

Oikeuteni kärsimyksessä

Suoratoistopalvelut ja television tarjoilevat olohuoneisiin ja digitaalisiin päätelaitteisiin valtavan määrän sarjaohjelmia ja elokuvia. Elokuvat ja sarjat sijoittuvat mitä erilaisimpiin miljöisiin ja niiden juonet poikkeavat toisistaan. Suurinta osaa viihteellisiä ohjelmia yhdistää silti varsin usein yksi yhteinen seikka: oikeudenmukaisuuden tavoittelu.

Köyhä perhe kitosrukouksessa (Cornelis Pietersz Bega, 1631-1664)

Monesti pääosan esittäjä joko puolustaa oikeutta tai taistelee epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Tyypillinen käsikirjoitus on myös toimintatragedia, jossa tarina alkaa kärsitystä vääryydestä, jolle etsitään hyvitystä tai kostoa eli toisin sanoen otetaan oikeus omiin käsiin.

Keskinkertaisten elokuvien maailmassa oikeus voittaa ja paha saa palkkansa. Harvassa ovat ne realistiseen maailmankuvaan pyrkivät elokuvat, jotka eivät latista elämää hyveen ainaiseksi voitoksi pahasta. Elävässä elämässä ei näet oikeus aina voita, kuten tv-uutiset ja ihmiskunnan historia todistavat.

Vääryys saa voiton ja …

Lisää...

Sitoutumisen hinta

Kuningas Hiskia on yksi harvoista Juudan kuninkaista, jotka Vanhan testamentin historia esittää Jumalan tahdon mukaisina ’mallikelpoisina’ kuninkaina. Kuningastenkirjan kirjoittaja antaa hänen hallinta-ajastaan varsin hyvän todistuksen:

”Hiskia teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, aivan niin kuin hänen isänsä Daavid oli tehnyt.” (2. Kun. 18:3)

Kuningas Hiskia.

Kukapa meistä ei haluaisi tällaista todistusta! Hiskiaa ei historia muista sen tähden, että hän olisi ehdoin tahdoin pyrkinyt tekemään nimeä itselleen. Hänet muistettiin siitä, että hän ei etsinyt omaa parastaan, vaan Jumalan parasta.

Kuningastenkirjojen myöhemmin kirjoitettu rinnakkaisteos Aikakirjat syntyivät pakkosiirtolaisuudesta paluun jälkeen Esran ja Nehemian kirjojen aikaan tai kohta niiden kirjoittamisen jälkeen. Ne katsovat kuningastenkirjojen tavoin samaa ajanjaksoa, mutta kauempaa – ajasta, jolloin nähtiin varsin selvästi, mihin näiden kuninkaiden hallinta kansan johti. Todistus, mikä …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Kuljetettavana

Kuluvan syksyn aikana olen elänyt muutoksen aikaa. Isoin muutos, joka elämääni on tullut, ei ole lähtöisin itsestäni enkä voi sanoa sitä koskaan tavoitelleenikaan. Kuitenkin tiedän, että juuri tämä muutos on se, johon Herrani Jeesus Kristus on minut nyt kutsunut. Hän on sitonut minut entistä tiukemmalla otteella itseensä ja enää ei olekaan aika toteuttaa niitä omia päämääriä ja valintoja, jotka ehkä luonnostani itselleni valitsisin. Ei, vaan nyt on tullut aika kulkea sinne, minne Herra tahtoo minut viedä; sinne, missä tie on välillä pelottavakin. Ja viimeistään nyt oman tahdon tieni on kulkenut päätökseen ja minusta on tullut kokonaisvaltaisesti Kristuksen tahdon toteuttaja; kulkipa tie sitten minne vain.

Muutos seurakuntatyöntekijästä paikallispastoriksi ei tavallaan muuttanut elämässäni mitään, mutta kuitenkin kaikki on toisin. Näen omat vajavaisuuteni yhä selvemmin. Lisäksi introverttinä ja …

Lisää...

Kuuliaisuuden palvelus

Sana ’jumalanpalvelus’ on vakiintunut arkisessa kielenkäytössä tarkoittamaan kollektiivista kokoontumista kohtaamaan Jumala yhdessä. Se ei kuitenkaan ole sanan koko merkitys, mihin viittaavat yhdyssanan osat ”Jumalan” ja ”palvelus” erikseen kirjoitettuna. Se on Jumalan palvelemista, joten se sisältää myös henkilökohtaisen jumalanpalveluksen arjessa kirkkotilojen ulkopuolella.

Jumalanpalvelus on uutta elämää Kristuksessa (Room. 12:1). Jumalanpalvelus alkaa aina sydämestä. Se asuu uskon siemenessä, joka on kylvetty ihmisen sydämeen. Kun uskon siemenen itää ja lähtee kasvamaan, sydämen kätköön kylvetty sisäinen siemen nousee idulle, kasvaa vartta ja kantaa hedelmää. Tuon hedelmän me tunnemme sanalla ’jumalanpalvelus’ sen laajemmassa merkityksessä.

Kun siemen saa tilaa kasvaa, se ei voi pysyä kätkössä pinnan alla, vaan ennemmin tai myöhemmin ja tavalla tai toisella, se tunkeutuu esiin – jumalanpalveluksena. Jumalanpalveluksen keskiössä on Jumala; se …

Lisää...