On tilanteita, joissa voimme oppia omasta uskostamme jotain uutta, jos tarkastelemme sitä meille vieraiden tapojen tai jopa uskontojen näkökulmasta.
Olen nimittäin huomannut, että aika ajoin minulle vieraiden perinteiden kautta Raamatun suuret totuudet ovat avautuneet entistä kirkkaammin. Näin siksi, että vieraat tekstit tai niiden tulkinnat muistuttavat meitä siitä, mitkä ovat kaikkein suurimpia totuuksia ja ainutlaatuisimpia lahjoja meidän uskossamme. Onhan niin, että monesti tutusta tulee tavallista eikä sitä enää osaa arvostaa niin kuin pitäisi.
Mutta kun lukee muiden pyhiä tekstejä tai hämmästelee heidän tapojaan, oppii arvostamaan paljon enemmän sitä, mitä Jeesus on sanonut ja erityisesti tehnyt puolestamme. Näin evankeliumin ilosanoma todella kumpuaa sydämessä ilon sointuvana sanomana, kun sen arvon ymmärtää siinä, että miljoonat ihmiset tänäkin päivänä kilvoittelevat monin tavoin paljon hartaammin kuin minä saadakseen osakseen pelastuksen, mielenrauhan tms. Ja minä olen saanut niin pelastuksen kuin rauhankin lahjana! Mutta osaanko sitä arvostaa?
Tämän esipuheen jälkeen käytän tilaisuuden hyväksi ja käytän esimerkkinä yhden vieraan uskonnon traditiota kertomaan meille jotain anteeksi antamisesta – sen syvyydestä. Kyseessä on uskonto, joka on monella tavalla melko lähellä omaamme, mutta silti se on sisällöllisesti jotain aivan muuta kuin se mitä Kristus on meille opettanut.
Viittaan tällä juutalaisuuteen ja tässä tekstissä yhteen juutalaisten juhlaan, jota vietetään edelleen tänä päivänä. Tarkoitan Jom Kippuria. Toki tällä juhlalla on liittymäkohdat meidänkin Uuden testamentin uskoon, mutta tässä katson sen viettoa juutalaisesta näkökulmasta.
Jom Kippur
Ehkä tiedätkin, että juutalaiset viettävät Jom Kippuria syksyllä kymmenen päivää juutalaisen uuden vuoden jälkeen. Se ajoittuu tyypillisesti syys-lokakuulle.
Jom Kippur on juutalaisuudessa vuoden pyhin päivä, sovituksen päivä. Tuona päivänä kansa pyytää Jumalalta anteeksiantoa sekä henkilökohtaisista että kansallisista synneistä. Voit lukea juhlan vietosta ja taustasta lisää Vanhasta testamentista Mooseksen laista.
Nyt en kuitenkaan viittaa varsinaiseen juhlapäivään; suureen sovituspäivään, vaan sitä edeltävään päivään. Nimittäin päivää ennen varsinaista Jom Kippuria kutsutaan nimellä ’Erev Jom Kippur’, mikä tarkkoittaa Jom Kippurin aattoa.
Erev Jom Kippuriin liittyy monia valmisteluja ja perinteitä. Monet juutalaiset paastoavat tänä päivänä. He osallistuvat synagogan iltarukouksiin ja kuuntelevat Jom Kippuriin liittyviä palveluksia. Tässä nyt ei ole mitään erityistä.
Sen sijaan tahdon nostaa esiiin ehkä vähemmän tunnetun Erev Jom Kippuriin liittyvän tavan. Se on aikaa, jolloin hartaat juutalaiset pyrkivät sovintoon muiden kanssa ja pyytävät anteeksi mahdollisia loukkauksia tai väärinkäsityksiä. Näin valmistautumalla he tekevät tilaa Jom Kippurin vietolle puhtaalla sydämellä ja avoimella mielellä. Kun he ovat tehneet oman osansa, he ovat valmiit katumaan ja anomaan Jumalalta anteeksiantoa.
Onkin mielenkiintoista, että päivä ennen Jom Kippuria – suurta sovituspäivää – mielletään viimeiseksi tilaisuudeksi pyytää anteeksiantoa muilta ihmisiltä ennen Jom Kippurin alkamista. Tämä on tärkeää, koska juutalaisessa ajattelussa jokaisen on pyydettävä anteeksiantoa muilta ihmisiltä ennen kuin voi anoa sitä Jumalalta.
Tänään kutsun meitä tekemään samaa. Me voimme elää Erev Jom Kippuria joka päivä, koska Jumalan anteeksiannon päivä on sekin meillä jatkuva ja jokapäiväinen. Me elämme anteeksiannon ja -saamisen joka päiväistä elämää. Jeesuskin muistutti meitä tästä. Luetaanpa Matteuksen evankeliumista luku 5, jakeesta 23 ja niin edelleen:
”Jos siis olet viemässä uhrilahjaasi alttarille ja siinä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, niin jätä lahjasi alttarin eteen ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa. Mene sitten vasta antamaan lahjasi. ”Tarjoa vastapuolellesi sovintoa jo silloin, kun vielä olet hänen kanssaan matkalla oikeuteen. Muuten hän saattaa luovuttaa sinut tuomarille ja tuomari vartijalle, ja niin sinut teljetään vankilaan. Usko minua: sieltä sinä et pääse, ennen kuin olet maksanut kaiken viimeistä kolikkoa myöten.” (Matt. 5:23-26)
Jeesus sanoi: ”Jos siis olet viemässä uhrilahjaasi alttarille ja siinä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, niin jätä lahjasi alttarin eteen ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa. Mene sitten vasta antamaan lahjasi.”
Jopa niin ’tavallisessa’ asiassa kuin antaminen, Jeesus muistuttaa meitä anteeksiantamisen ensisijaisuudesta. Kykymme palvoa Jumalaa kokosydämisesti usein estyy juurikin rikkoutuneiden suhteiden takia, jotka ehkä johtuvat vääristä teoista, asenteista ja sanoista – tai jopa väärinymmärryksestä. Jotta palvontamme voisi olla mieluisaa Jumalalle, pyrkikäämme tekemään rauha toisten kanssa ja antamaan kaikkemme elääksemme sovussa.
Muistuttaa meitä tästä yksinkertaisesti aiheesta, koska tänäänkin varmasti kohtaamme monia haasteita. Saatamme odottaa ihmisten käyttäytyvän niin kuin pidämme asianmukaisena. Mutta jos he eivät tee niin, on meidän osamme silti antaa heille anteeksi ja vastaavasti pyytää anteeksi, kun emme itse toimi oikein. Jeesus on kutsunut meitä elämään anteeksiantamuksen virrassa. Se on osa kutsumustamme Jumalan lapsina.
Päätän tämän hartaustekstin sisar Faustinan rukoukseen.
Sisar Faustinan rukous
”Haluan olla täysin muuttunut armosi kautta ja olla elävä heijastuksesi, Herra.
Auta minua, Herra, että silmäni olisivat armeliaat, niin etten epäilisi tai tuomitsisi ulkoisen perusteella, vaan etsisin kauneutta naapureiden sieluista ja tulisin heidän avukseen.
Auta minua, Herra, että korvani olisivat armeliaat, niin että kuulisin naapureiden tarpeet enkä olisi välinpitämätön heidän tuskaansa.
Auta minua, Herra, että kieleni olisi armelias, niin etten koskaan puhuisi pahaa lähimmäisestäni, vaan tarjoaisin lohdutuksen ja anteeksiantamisen sanoja.
Auta minua, Herra, että käteni olisivat armeliaat ja täynnä hyviä tekoja, niin että voisin tehdä vain hyvää lähimmäisilleni hoitamalla jopa vaikeat tehtävät.
Auta minua, Herra, että sydämeni olisi armelias, niin että tuntisin kaikki lähimmäiseni kärsimykset.
Oi Jeesus, muunna minut itsesi kaltaiseksi, sillä vain sinä voit tehdä kaiken. Aamen.”