Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: paasto

Pääsiäisen ytimessä

On kirkkovuoden suurin juhla eli pääsiäinen. Kristillistä pääsiäistä on vietetty 100-luvulta lähtien ja se on vanhin kristillinen juhla. Tänäkin vuonna pääsiäistä vietetään täällä kotisuomessa taas varsin erilaisissa merkeissä, mihin olemme tottuneet.

Compassion (Bouguereau, William-Adolphe (1825-1905))

Monen pääsiäisenvietto on käynnistynyt jo laskiaistiistaina, jolloin ’virallisesti’ laskeuduttiin tuhkakeskiviikkona alkaneeseen pääsiäistä edeltävään 40 päivän paastonaikaan. Suomenkielinen nimi pääsiäinen tarkoittaa ”läpikäymistä, pääsemistä”, jolla uskotaan viitatun myös paastosta pääsemiseen.

Viimeistään pääsiäisviikolla paastoa pitäneet tulivat laskeneeksi, että laskiaistiistaista on tullut itse asiassa 47 päivän matka pääsiäissunnuntaihin. Mitä se sellainen on – eikö se 40 riitäkään? Kyse ei ole alkeellisesta laskuvirheestä tai venytetystä paastosta, vaan ajoitukseen on selkeä syy. Paastonaika päättyy Lasaruksen lauantaihin (pitkäperjantain jälkeen) ja siihen ei lasketa mukaan sunnuntaipäiviä, koska ne …

Lisää...

Vakavasti sinun

Laskiainen aloittaa paaston matkan kohti pääsiäistä. Muistan lapsuudesta laskiaisen hyvällä. Paikallinen seurakunta järjesti leirikeskuksessa vuotuisen laskiaisriehan, missä laskettiin mäkeä ja syötiin hernekeittoa ja pannukakkuja. Paasto tai mikään sellainen ’aikuisten naama kurtussa’ -asia ei lapsen laskiaisiloa päässyt sammuttamaan.

Pulkkamäessä; ken on kyydissä? (Kuva hmschl, Pixabay)

Sittemmin opin tuntemaan laskiaisen merkityksen laskeutumisena paastonaikaan. Pitkä paasto ennen pääsiäistä kuulosti korvaani juurikin ’aikuisten naama kurtussa’ -asialta. Se kuulosti siltä niin kauan, kun paasto oli minulle ulkoinen asia. Merkitys muuttui, kun löysin paastolle syvemmän merkityksen. Ulkoinen toteutus pysyi samana, mutta tarkoitus muuttui. Uuden syvemmän merkityksen tiivistän kahteen sanaan: ”vakavasti sinun”.

Paaston merkitys

Paasto ei ole minulle ’naama kurtussa’ -asia, vaan päinvastoin se on tervetullut vaihtelu elämän rytmiin. Tapani p …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |

Uutta uuteen

Muistatko Leevin, alias tullimies Matteuksen? Hän oli aikanaan Rooman valtion palveluksessa hyvätuloisessa veronkerääjän virassa. Hän teki aikanaan melko kovan päätöksen jättää työnsä ja lähteä seuraamaan Jeesusta.

Paikka uudesta vanhaanko? (Kuva _Alicja_,Pixabay)

Veronkerääjät eivät toki olleet juutalaisten suosiossa, koska heitä pidettiin kansanpettureina, koska he keräsivät tullimaksuja miehittäjävalta Roomalle. Hurskaat uskonnolliset juutalaiset, kuten fariseukset, pitivät veronkerääjiä juutalaisen kansan vihollisina ja näin ollen syntisinä. Oli veronkerääjä sitten rehellinen tai lahjottavissa, häntä arvosteltiin joka tapauksessa syntiseksi.

Leevin ’syntinen ammatti’ tai vilpillinen maine ei kuitenkaan estänyt Jeesusta kutsumasta häntä opetuslapsekseen. Hän vastaanotti jopa kutsun Leevin ystävilleen järjestämiin jäähyväispitoihin, vaikka tiesi osallistumisensa herättävän arvostelua ’hurskaan’ kansanosan taholta.

Tekstin tilanne

Tämänkertaiseksi tekstiksi lainattu keskustelu käytiin ’syntisen’ Leevin kodissa järjestetyssä ’erittäin syntisissä’ juhlissa, jonne oli …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Parhainta paastoa

Vanhan kirkon perinteestä on meidän aikaamme säilynyt kolme vuotuista paastonaikaa. Idän kirkossa elokuussa vietettävää kahden viikon mittaista paastoa kutsutaan ”Jumalan synnyttäjän paastoksi”. Ajankohta paastolle Jumalan edessä hiljentymiseksi elokuussa on otollinen, koska näihin aikoihin moni palaa lomakauden jälkeen takaisin arkeen.

Mitä on paaston ytimessä? (Kuva congerdesign, Pixabay)

Paasto ei ole vanhojen kirkkojen yksinoikeus. Paasto on ollut keskeinen osa alusta alkaen myös metodistiperinteessä. Metodistiliikkeen isä John Wesley paastosi kahdesti viikossa – keskiviikkoisin ja perjantaisin.

Hän vietti paastoa edellisen illan auringonlaskusta ja päätti sen seuraavan päivän myöhään iltapäivään. Käytännön hän oli omaksunut juutalaisesta ja varhaisesta kristillisestä perinteestä paastota auringonlaskusta auringonlaskuun juutalaisen vuorokausirytmin mukaan.

Wesley arvosti paaston korkealle. Hänen tiedetään olleen jopa haluton vihkimään ketään papiksi ellei tämä …

Lisää...

Tuhkan tarina

Paastonajan ensimmäisenä päivänä – laskiaistiistain jälkeen – vietetään tuhkakeskiviikkoa (lat. dies cinerum). Se on läntisen kirkon perinteessä pitkäperjantain ohella toinen ’pakollinen’ täyden paaston päivä pääsiäisjuhlan odotuksessa.

Puolalainen maalaus vuodelta 1881 tuhkan sirottelusta.

Tuhkakeskiviikon kirkolliseen rituaaliin kuuluu tuhkaristin piirtäminen paastoajan otsaan. Tämä käytäntö on Suomessa ’uusivanha’ tapa – eli kerran ’unohdetun’ toimituksen palaaminen uudestaan osaksi paastonajan seurakuntaelämää.

Tuhkakeskiviikko aloittaa paaston, jolla kristityt valmistautuvat pääsiäisen juhlan viettoon. Paasto kutsuu kohtaamaan syntisyytensä ja puutteensa, mutta myös tekemään hyvää lähimmäisenrakkauden nimessä.

Nimensä tuhkakeskiviikko on saanut 1000-luvulla alkaneesta tavasta, kun pappi sirotteli paastoajan ylle tuhkaa katumuksen ja parannuksen merkiksi. 1100-luvulla sirottelussa alettiin käyttämään tuhkaa, joka valmistettiin polttamalla edellisen vuoden palmusunnuntaina siunatut palmunoksat.

Suomessa tämä ei toteudu kirjaimellisesti, koska käytännön syistä olemme korvanneet palmusunnuntain lehvät …

Lisää...

Silloin sinun valosi puhkeaa näkyviin

Joulupaasto tunnetaan perinteenä sekä lännen että idän kirkoissa. Lännessä tätä paastoa alettiin kutsua nimellä adventtiaika, mikä nimitys on vakiintunut joulua edeltävälle neljä sunnuntaita käsittävälle ajalle.

Adventtiaikaa vietettiin paastoten tiettävästi jo vuonna 490. Idän kirkossa joulupaastoa eli apostoli Filippuksen paastoa on vietetty joulun edellä 40 päivän ajan marraskuun 15. päivästä alkaen jo vuodesta 1166.

Ja miksikö minä paastosta kirjoitan? Ehkä siksi, että minä puolestani olen ’paastoihminen’ – eli pidän paastoamisesta ja vietän paastonaikaa paastoten kulloiseen elämäntilanteeseen sopivalla tavalla. Mikään tai kukaan minua ei paastoon velvoita tai kehota, mutta paastosta on tullut minulle rakas ja olenpa tykästynyt paastoamaan juurikin kirkkovuoden rytmittämänä. Joulupaasto on minulle erityisen rakas vastakohtana joulunajan raskaan syömisen kulttuurille.Paasto

Paasto ei ole minulle painonhallinnallinen eikä terveydellinen instrumentti. Se on elämän tasapainon ja arvojärjestyksen etsimisen …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat |

Linkki ravintoblogiin…

Puolivahingossa aloitin kirjoittamaan blogin tynkää myös tuonne painonhallintasivustolle.  Enpä siellä varsinaisesti painoani hallitse, mutta paastojen aikaan käytän sivustoa ravinnon riittävyyden seuraamiseen. Jotenkin vain innoistuin sinne säännöllisen epäsäännöllisesti kirjoittamaan, joten tässä linkki sinnekin.

http://www.myfitnesspal.com/blog/joppepoika

– j

Kategoria Jori, Lenkillä | Avainsanat , , |