Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: paasto

Parhainta paastoa

Vanhan kirkon perinteestä on meidän aikaamme säilynyt kolme vuotuista paastonaikaa. Idän kirkossa elokuussa vietettävää kahden viikon mittaista paastoa kutsutaan ”Jumalan synnyttäjän paastoksi”. Ajankohta paastolle Jumalan edessä hiljentymiseksi elokuussa on otollinen, koska näihin aikoihin moni palaa lomakauden jälkeen takaisin arkeen.

Mitä on paaston ytimessä? (Kuva congerdesign, Pixabay)

Paasto ei ole vanhojen kirkkojen yksinoikeus. Paasto on ollut keskeinen osa alusta alkaen myös metodistiperinteessä. Metodistiliikkeen isä John Wesley paastosi kahdesti viikossa – keskiviikkoisin ja perjantaisin.

Hän vietti paastoa edellisen illan auringonlaskusta ja päätti sen seuraavan päivän myöhään iltapäivään. Käytännön hän oli omaksunut juutalaisesta ja varhaisesta kristillisestä perinteestä paastota auringonlaskusta auringonlaskuun juutalaisen vuorokausirytmin mukaan.

Wesley arvosti paaston korkealle. Hänen tiedetään olleen jopa haluton vihkimään ketään papiksi ellei tämä …

Lisää...

Tuhkan tarina

Paastonajan ensimmäisenä päivänä – laskiaistiistain jälkeen – vietetään tuhkakeskiviikkoa (lat. dies cinerum). Se on läntisen kirkon perinteessä pitkäperjantain ohella toinen ’pakollinen’ täyden paaston päivä pääsiäisjuhlan odotuksessa.

Puolalainen maalaus vuodelta 1881 tuhkan sirottelusta.

Tuhkakeskiviikon kirkolliseen rituaaliin kuuluu tuhkaristin piirtäminen paastoajan otsaan. Tämä käytäntö on Suomessa ’uusivanha’ tapa – eli kerran ’unohdetun’ toimituksen palaaminen uudestaan osaksi paastonajan seurakuntaelämää.

Tuhkakeskiviikko aloittaa paaston, jolla kristityt valmistautuvat pääsiäisen juhlan viettoon. Paasto kutsuu kohtaamaan syntisyytensä ja puutteensa, mutta myös tekemään hyvää lähimmäisenrakkauden nimessä.

Nimensä tuhkakeskiviikko on saanut 1000-luvulla alkaneesta tavasta, kun pappi sirotteli paastoajan ylle tuhkaa katumuksen ja parannuksen merkiksi. 1100-luvulla sirottelussa alettiin käyttämään tuhkaa, joka valmistettiin polttamalla edellisen vuoden palmusunnuntaina siunatut palmunoksat.

Suomessa tämä ei toteudu kirjaimellisesti, koska käytännön syistä olemme korvanneet palmusunnuntain lehvät …

Lisää...

Silloin sinun valosi puhkeaa näkyviin

Joulupaasto tunnetaan perinteenä sekä lännen että idän kirkoissa. Lännessä tätä paastoa alettiin kutsua nimellä adventtiaika, mikä nimitys on vakiintunut joulua edeltävälle neljä sunnuntaita käsittävälle ajalle.

Adventtiaikaa vietettiin paastoten tiettävästi jo vuonna 490. Idän kirkossa joulupaastoa eli apostoli Filippuksen paastoa on vietetty joulun edellä 40 päivän ajan marraskuun 15. päivästä alkaen jo vuodesta 1166.

Ja miksikö minä paastosta kirjoitan? Ehkä siksi, että minä puolestani olen ’paastoihminen’ – eli pidän paastoamisesta ja vietän paastonaikaa paastoten kulloiseen elämäntilanteeseen sopivalla tavalla. Mikään tai kukaan minua ei paastoon velvoita tai kehota, mutta paastosta on tullut minulle rakas ja olenpa tykästynyt paastoamaan juurikin kirkkovuoden rytmittämänä. Joulupaasto on minulle erityisen rakas vastakohtana joulunajan raskaan syömisen kulttuurille.Paasto

Paasto ei ole minulle painonhallinnallinen eikä terveydellinen instrumentti. Se on elämän tasapainon ja arvojärjestyksen etsimisen …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat |

Linkki ravintoblogiin…

Puolivahingossa aloitin kirjoittamaan blogin tynkää myös tuonne painonhallintasivustolle.  Enpä siellä varsinaisesti painoani hallitse, mutta paastojen aikaan käytän sivustoa ravinnon riittävyyden seuraamiseen. Jotenkin vain innoistuin sinne säännöllisen epäsäännöllisesti kirjoittamaan, joten tässä linkki sinnekin.

http://www.myfitnesspal.com/blog/joppepoika

– j

Kategoria Jori, Lenkillä | Avainsanat , , |

Kun te paastoatte

Laskiaispäiviä vietetty perinteisesti kolme: laskiaissunnuntai, laskiaismaanantai ja laskiaistiistai. Suomessa laskiaisella tarkoitetaan yleensä laskiaistiistaita, jonka jälkeen paastonaika alkaa tuhkakeskiviikkona. Laskiainen ei viittaa täten pelkkään pulkkamäen laskemiseen,vaan laskeutumiseen paastoon.

Laskiaisen ja tuhkakeskiviikon perinne on yleiskirkollinen, koska sitä vietetään lännen kirkoissa yli kirkkokuntarajojen. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa laskiainen on vastine etelämaiden paastoa edeltävälle kolmipäiväisille karnevaaleille. Karnevaali tulee sanoista ’carne vale’, joka tarkoittaa latinasta suomennettuna ”jäähyväisiä lihalle”. Etelän katolisuudessa suureen paastoon valmistava karnevaalijuhla viittaa paastonajan pidättäytymiseen lihan syömisestä, johon myös laskiaisen hernekeittoperinne viittaa.

Pääsiäisen ’Suuri paasto’ alkaa laskiaissunnuntain jälkeisestä tuhkakeskiviikosta. Paastonajan pituus, 40 päivää, viittaa tietty Jeesuksen paaston- ja kiusausten aikaan autiomaassa. Tarkkaavaiset toki huomaavat, että laskiaistiistaista on kuitenkin 47 päivää eikä 40 päivää pääsiäissunnuntaihin. Kyseessä ei ole laskuvirhe, vaan paastonaika päättyy lauantaihin (pitkäperjantain jälkeen), jolloin pääsiäiseen …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat |
 
 
 

Etsi sivustolta