Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: hetki

Suuret hetket – suurin Hetki

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Puhekielessä käytämme paljon sanaa ’hetki’. Saatan sanoa ”Odota hetki!”. Se on jonkin aikaa, mutta ei kovin pitkä.

Carpe Diem! (Kuva Faby Green Pixabaystä)

Hetken pituus riippuu siitä, mitä tehdään. Hetki on eri pituinen, jos lääkäri pyytää olemaan hetken hengittämättä tai vastaanottovirkailija kehottaa odottamaan hetken ennen kuin lääkäri kutsuu vastaanotolle.

Toisinaan puhumme hetkistä laatusanoin. On unohtumattomia hetkiä, hyviä ja huonoja hetkiä. Toisaalta asian tapahtuminen voi olla hetkestä kiinni. Ja vielä joku sanoo ”Carpe Diem – tartu hetkeen”.

Jos olemme kirjaimellisia, niin sanakirjan mukaan ’hetki’ tarkoittaa ”lyhyttä aikaa, tuokiota, tovia”. Hetki voi ilmaista myös tiettyä ajankohtaa, kuten aamuhetki, syntymähetki, nykyhetki. Näistä tämä viimeinen – nykyhetki – on filosofisesti hankala käsite. Mikä on nykyhetki? Mikä on tuo hetki, johon ”Carpe …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , | Kommentoi

Hyvä päivä kuolla

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Oletko kuullut sanontaa ”Tänään on hyvä päivä kuolla”? Alun perin se on sanottu intiaanikielellä, mutta useimmiten sen kuulee englanniksi siteerattuna ”Today is a good day to die”.

Sanonnan lähteeksi mainitaan Lakota-heimon, eli englanniksi Sioux-heimon, pyhän miehen nimeltä Tasunka Witko lausuma viisaus. Tasunka Witko tunnetaan meillä kotoisemmin nimellä Hullu Hevonen (1849-1877).

Hullu Hevonen ei pitänyt itsensä kuvaamisesta. Tämä vuonna 1877 otettu valokuva saattaa esittää häntä. (Wikipedia)

Sanonta kuvaa urhoollisen taistelijan halua kuolla kunniakkaasti taistelussa oman kansansa vapauden edestä. On sitten kyseessä Hullun Hevosen hengen tuote tai yleinen sanonta, se sopii varsin hyvin hänen sanomakseen. Hänet näet tunnettiin pelottamasta taisteluasenteesta suurten intiaanisotien aikaan, kun hän taisteli heimonsa vapauden puolesta valkoisia valloittajia vastaan.

Modernille …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Vakavasti sinun

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Laskiainen aloittaa paaston matkan kohti pääsiäistä. Muistan lapsuudesta laskiaisen hyvällä. Paikallinen seurakunta järjesti leirikeskuksessa vuotuisen laskiaisriehan, missä laskettiin mäkeä ja syötiin hernekeittoa ja pannukakkuja. Paasto tai mikään sellainen ’aikuisten naama kurtussa’ -asia ei lapsen laskiaisiloa päässyt sammuttamaan.

Pulkkamäessä; ken on kyydissä? (Kuva hmschl, Pixabay)

Sittemmin opin tuntemaan laskiaisen merkityksen laskeutumisena paastonaikaan. Pitkä paasto ennen pääsiäistä kuulosti korvaani juurikin ’aikuisten naama kurtussa’ -asialta. Se kuulosti siltä niin kauan, kun paasto oli minulle ulkoinen asia. Merkitys muuttui, kun löysin paastolle syvemmän merkityksen. Ulkoinen toteutus pysyi samana, mutta tarkoitus muuttui. Uuden syvemmän merkityksen tiivistän kahteen sanaan: ”vakavasti sinun”.

Paaston merkitys

Paasto ei ole minulle ’naama kurtussa’ -asia, vaan päinvastoin se on tervetullut vaihtelu elämän rytmiin. Tapani p …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |

Valmistamisen aikaa

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Adventtina muistutamme toisiamme siitä, että seurakunta elää odotuksessa. Ihmisen näkökulmasta odotammeajan kulumista ja juhlan alkua. Odotus on valmistautumisen aikaa; adventti valmistaa ihmisen kohtaamaan juhlan siinä missä hän puolestaan valmistaa kotinsa ja kalenterinsa joulunpyhiksi.

Adventin odotus on elävä vertaus ja esimerkki siitä, millä tavoin odotus valmistaa siihen, mitä odotetaan. Jumalan näkökulmasta odottaminen ei ole määrähetkien odottamista; se on valmistamista. Jumala ei ’odota’; hän valmistaa. Jumala ei katso ’oikeaa hetkeä’ kalenterista; hän katsoo ’valmiutta’.

Profeetta Malakia (Duccio di Buoninsegna)

Jumalan aika tässä merkityksessä ei ole meidän mittaamaamme ’kronos’ -aikaa, vaan ’kairos’ -aikaa. ’Kairos’-aika ei ole määrämittaista, kuten kellon osoittama ’kronos’-aika. ’Kairos’-aikaa ei mitata hetkissä, vaan laadussa. Kun ’kairos’-ajan viisari nytkähtää eteenpäin, se merkitsee siirtymistä laadullisesti uuteen aikaan.

Adventin odottamisen kuvassa ei ole …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , , , |

Herran hetkeen

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Ajallisen elämän epävarmuus näkyy odotuksessa. On merkillistä, miten vaikea ihmisen on omistaa lupaus, joka toteutuu vasta myöhemmin. Odottamisesta vaikeinta lienee ’Herran hetken’ odottaminen – etenkin silloin, kun odottavan aika ei ole ainoastaan pitkä, vaan ehkä tuskainenkin.

Jumalalla ei ole kiire; hän toimii, kun on hänen aikansa. Se on hänen aikansa – ei kenenkään muun. Me emme aikaa omista, Jumalalla taas on kaikki aika.

Ihmisen näkökulmasta odottaminen on tuskaista. Esimerkiksi tekstissämme profeetta Malakian kautta annetun lupauksen ’hetkeä’ Israelin hurskaat odottivat yli 400 vuotta.

”Katso, minä lähetän sanansaattajani, hän raivaa tien minun eteeni. Ja äkkiä tulee temppeliinsä Herra, jota te etsitte, ja liiton enkeli, jota te kaipaatte. Katso, hän tulee, sanoo Herra Sebaot. Mutta kuka kestää hänen tulemisensa päivän ja kuka voi seistä horjumatta, …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |

Paruusian adventtissa

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Joulukuun alussa kristillinen Suomi ’hiljentyi’ viettämään joulun aikaa – Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymäjuhlaa. Valmistautuminen joulun viettoon alkaa noin neljän viikon mittaisella adventin ajalla, mistä ehkä selkein merkki arjessa on lisääntyvä kiire ja ilmaisjakelulehtisten sivumäärän moninkertaistuminen.

Toki adventin aika nykymuodossaan valmistaa ihmisiä joulun aikaan – ovathan he joulun vihdoin koittaessa jo niin väsyneitä, että joulun ajan kolme vapaapäivää kuluu sangen rauhallisesti adventista palautumiseen, jotta sen jälkeen jaksaa hyödyntää tehokkaasti uudet joulun välipäivien alennusmyynnit.

Adventin aika kuvaa odotusta, joka ajanlaskumme alun juutalaisilla oli. He odottivat messiaan syntymää: profeettojen kirjoitusten täyttymistä ja Rauhan Ruhtinaan hallituskauden alkua. Päinvastoin kuin he odottivat, odotettu Messias syntyi alhaisuuteen ja palveli alhaisuudessa. Hänen valtakuntansa oli erilainen – ei poliittinen eikä sotilaallinen. Hän antoi rakkaudelle uuden nimen ja merkityksen sekä toi rauhan ihmisten …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |