Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: Johannes Kastaja

Juhannusta juhlikaamme

Juhannus on Suomessa kesän lomakauden merkittävin juhla, jota vietetään kesäpäivänseisauksen aikana. Sitä se on tänäkin vuonna, vaikka monet juhannustapahtumat on peruttu pandemiarajoitusten vuoksi.

Johannes Kastaja – The Holy Children with a Shell (Bartolomé Esteban Perez Murillo, 1670)

Suomessa ja Ruotsissa juhannus on perinteisesti ollut keskikesän ja valon juhla sekä Suomessa lisäksi Suomen lipun päivä. Euroopassa juhannusta on vietetty esikristilliseen aikaan hedelmällisyyden ja keskikesän juhlana, mikä näkyy juhlaan liittyvistä leikkisistä ’lemmentaioista’ sekä monista vanhaa perua olevista uskomuksista. Mutta tiesitkö, että juhannuksella on paikka myös kristillisessä juhlakalenterissa?

Vaikka juhannus tunnetaan paremmin keskikesän juhlana, muinaiselle alkujaan jopa riettaalle juhannusjuhlalle annettiin korvaava kristillinen merkitys jo 400-luvulla, kun valtiokirkon asemaan päässyt kristinusko uudelleen määritteli vanhoja pakanallisia juhla-aikoja.

Joulun osalta kristillisen merkityksen antaminen juhlalle juurtui paremmin …

Lisää...

Epäilyjen laaksossa

Kolmannen adventin evankeliumitekstiin (Matt. 11:2-11) taltioitu Johannes Kastajan kysymys Jeesukselle johdattaa lukijan tämän kirkkopyhän teemaan eli Kristuksen ”hengelliseen tulemiseen”, mihin pyhän latinankielinen nimitys ”adventus spiritualis et sanctificationis” viittaa.

Johannes Kastaja – edelläkävijä (Ivanov, Aleksandr Andreevich, 1806-1858)

Johanneksen kysymys on alati ajankohtainen. Se varmasti on tänäänkin monen etsijän huulilla. Luetaan kysymys ja Jeesuksen vastaus siihen.

Kun Johannes vankilassa kuuli Kristuksen teoista, hän lähetti opetuslapsensa kysymään: ’Oletko sinä se, jonka on määrä tulla, vai pitääkö meidän odottaa toista?” Jeesus vastasi heille: ’Kertokaa Johannekselle, mitä kuulette ja näette: Sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat, kuolleet herätetään henkiin ja köyhille julistetaan ilosanoma. Autuas se, joka ei minua torju.’” (Matt. 11:2-6)

Johanneksen kysymys nousee inhimillisyydestä. …

Lisää...

Valmistamisen aikaa

Adventtina muistutamme toisiamme siitä, että seurakunta elää odotuksessa. Ihmisen näkökulmasta odotammeajan kulumista ja juhlan alkua. Odotus on valmistautumisen aikaa; adventti valmistaa ihmisen kohtaamaan juhlan siinä missä hän puolestaan valmistaa kotinsa ja kalenterinsa joulunpyhiksi.

Adventin odotus on elävä vertaus ja esimerkki siitä, millä tavoin odotus valmistaa siihen, mitä odotetaan. Jumalan näkökulmasta odottaminen ei ole määrähetkien odottamista; se on valmistamista. Jumala ei ’odota’; hän valmistaa. Jumala ei katso ’oikeaa hetkeä’ kalenterista; hän katsoo ’valmiutta’.

Profeetta Malakia (Duccio di Buoninsegna)

Jumalan aika tässä merkityksessä ei ole meidän mittaamaamme ’kronos’ -aikaa, vaan ’kairos’ -aikaa. ’Kairos’-aika ei ole määrämittaista, kuten kellon osoittama ’kronos’-aika. ’Kairos’-aikaa ei mitata hetkissä, vaan laadussa. Kun ’kairos’-ajan viisari nytkähtää eteenpäin, se merkitsee siirtymistä laadullisesti uuteen aikaan.

Adventin odottamisen kuvassa ei ole …

Lisää...

Katsokaa, tuomari seisoo ovella

Kolmannen adventin kirkkopyhän latinankielinen nimitys ”adventus spiritualis et sanctificationis” avaa näkymän Kristuksen ”hengelliseen tulemiseen”, vaikka evankeliumitekstin raamatullinen keskushenkilö on vanhan liiton viimeinen profeetta Johannes Kastaja. Toisaalta Johannes sopii ”hengellisen tulemisen” teemaan, koska hänen julistustyönsä parannussaarnansa viitoitti tien kansalle Jeesuksen ”hengelliseen tulemiseen”. Johannes Kastaja oli merkki siitä, että profeettojen ennustukset olivat täyttymässä: Vapahtaja oli pian tuleva – pelastus oli lähellä.

Roomalaiskatolisessa perinteessä – kuten myös anglikaanisessa ja metodistisessa perinteessä – kirkkopyhää nimitetään latinankielellä ”gaudete” -sunnuntaiksi. Se on kutsu uudeksi tekevään iloon – pelastuksen iloon Kristuksessa.

Gaudete” on latinankielinen kehotus ’iloitkaa’. Se on kutsu valmistautua Herramme ”hengelliseen tulemiseen”, mikä on matkamme päämäärä. Olemme kaikki matkalla kohti ’kultakaupunkia’ katsomatta siihen kohtaammeko ajan ja ikuisuuden rajan …

Lisää...

Kutsu uudistavaan iloon

Kolmannen adventin kirkkopyhän latinankielinen nimitys ”adventus spiritualis et sanctificationis” viittaa Kristuksen ”hengelliseen tulemiseen”, vaikkakin evankeliumitekstin raamatullinen keskushenkilö on Johannes Kastaja. Johannes oli merkki siitä, että profeettojen ennustukset olivat todella täyttymässä: Vapahtaja oli pian tuleva – pelastus oli lähellä.

Roomalaiskatolisessa perinteessä – kuten myös anglikaanisessa ja metodistisessa perinteessä – kirkkopyhää nimitetään latinankielellä ”gaudete” -sunnuntaiksi. Se on kutsu uudeksi tekevään iloon – pelastuksen iloon Kristuksessa.

Sana ’gaudete’ tulee päivän epistolatekstistä, joka alkaa latinankielisessä Vulgata -käännöksessä tähän tapaan:

Gaudete in Domino semper: iterum dico, gaudete (Fil. 4:4)

Suomeksi tuo tietenkin kuuluu näin:

Iloitkaa aina Herrassa! Sanon vielä kerran: iloitkaa! (Fil. 4:4)

Iloitkaa” on kutsu kestävään, uudistavaan ja uudeksi tekevään iloon, jonka ihmiselle voi lahjoittaa ainoastaan Herra Jeesus …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |
 
 
 

Etsi sivustolta