Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: nöyrä

Miten, millä mielellä?

Urheilu heijastaa niitä henkisiä ominaisuuksia, joita myös työelämässä menestyvältä ihmiseltä odotetaan. Otetaan esimerkiksi vaikkapa voitontahto.

Voitto! (Kuva Foundry Co Pixabaystä)

Jos urheilijalla ei ole voitontahtoa, tuskin hän menestyykään tiukassa paikassa. Voitontahto on enemmän kuin pelkkä kaipaus ja halu voittaa. Siihen kuuluu tinkimätön ja kurinalainen harjoittelu päämäärän eteen. Halu voittaa on varmasti jokaisella, mutta vasta tahto tehdä kaikkensa voiton saavuttamiseksi tuo tulosta.

Yksilölajeissa voitontahto riittää jo pitkälle, mutta joukkuelajeissa puolestaan pelkkä voitontahto ei riitä. Tarvitaan lisäksi nöyrää asennetta tehdä parhaansa joukkueen eteen myös silloin, kun se tarkoittaa näkymätöntä puurtamista ja toisten virheiden paikkaamista. Joukkuelajeissa eivät sooloilijat menesty, vaan tarvitaan henkistä kypsyyttä tehdä parhaansa joukkueen eteen silloinkin, kun se tarkoittaa sitä, että joku muu pääsee viimeistelemään voiton pelin ’ratkaisijana’. Tarvitaan siis …

Lisää...

Sävyisät, hiljaiset ja kärsivälliset

Tällä kertaa puhutaan kahdella sanalla aiheesta ’nöyryys’. Nimittäin englanninkielessä sanaan ’nöyryys’ viitataan kahdella eri sanalla: ”meekness” ja ”humbleness”. Ja sama pätee kuvattaessa ihmistä nöyräksi. Hän on nöyrä eli ”meek” tai ”humble”.

Eläimiä me pidämme monesti nöyrinä ja sävyisinä. Miten lie… (Kuva Carlos Barengo Pixabaystä)

Suomenkielen ’nöyrä’ on merkitykseltään lähempänä jälkimmäistä ’humble’ -sanaa. Hyvä esimerkki siitä on Jeesuksen opetus itsensä ylentämisestä ja alentamisesta (Luuk 14:6-11). Se päättyy kehotukseen, joka kuvaa suomenkielen nöyryyden käsitettä:

”Joka itsensä korottaa, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se korotetaan.” (Luuk 14:6-11)

Mainitsemani ’meek’ viittaa erilaiseen nöyryyteen – suomenkielessä puhutaan sen kohdalla sävyisyydestä. Ja tuo sävyisyys on sille yksi käännösvastine Jeesuksen vuorisaarnan autuaaksijulistuksessa …

Lisää...

Sodan hinta

Lontoon Whitehall-kadulla on muistomerkki, joka on pystytetty ensimmäisessä maailmansodassa kuolleiden brittisotilaiden muistolle. Sen nimi ”The Cenotaph” eli kenotafia tarkoittaa tyhjää hautaa, joka on pystytetty kuolleiden muistolle.

Lontoon ”The Cenotaph” -muistomerkki.

Ensimmäistä maailman sotaa nimitettiin sen loppumisen jälkeen merkityksellisesti ”The war to end all wars” – eli sota, joka lopettaa kaikki sodat. Niin lopullinen ja karu tuo sota oli, että sen ajateltiin jo opettaneen ihmiskunnalle sodan järjettömyyden. Toisin kävi kuten historia opettaa. Siitä huolimatta, että ensimmäisessä maailmansodassa kuoli arviolta 40 miljoonaa henkilöä, joista sotilaita oli 20 miljoonaa. Luvut ovat niin suuria, että niitä on vaikea käsittää käytännössä.

Jonkinlaisen kuvan kuolleiden määrästä saa, kun ajattelee brittisotilaita kaatuneen sodassa noin 1,1 miljoonaa. Jos tämä joukko marssisi paraatina Whitehall-kadun muistomerkin …

Lisää...

Marian kiitosvirsi

Neljäs adventti on nimeltään ”adventus sanctificationis” eli ”pyhä adventti”. Tämä sunnuntai omistetaan lasta odottavalle Marialle, Herran äidille. Vapahtajan äidin odotus ja Herran kansan joulun odotus kuuluvat yhteen.

Nimi Neitsyt Maria (”Virgin Mary”) yhdistyy varmasti jokaisen kristillisen tai islamilaisen kulttuurin vaikutuspiirissä kasvaneen henkilön mielessä Jeesuksen äitiin, vaikka Raamattu ei käytä Jeesuksen äidistä tätä nimitystä kertaakaan.

Nimenä Neitsyt Maria kuvaa Jeesuksen äidin neitsyyttä synnyttäessään Jeesuksen (Matt. 1:18-20; Luuk. 1:27-35). Katolilaisessa ja ortodoksisessa perinteessä nimellä viitataan myös oppiin Marian ikuisesta neitsyydestä, jonka mukaan Maria pysyi neitsyenä aina kuolemaansa asti. Protestanttisten kirkkojen piirissä sen sijaan uskotaan, että Maria oli neitsyt vain synnyttäessään Jeesuksen. Mielestäni nykypäivän toistuvat epäilyt kirkonmiesten suusta Marian neitsyyden suhteen kertovat vain modernin ihmisen uskon vähyydestä, mitä tulee …

Lisää...

Sydämeltäni lempeä ja nöyrä

Adventin ja joulun aikana piirtyy monen mieleen hellyttävä kuva tallista, jossa pariskunta viettää yötä vastasyntyneen lapsen kanssa yhdessä aasin ja muutaman lampaan kanssa. Jos kyseessä ei olisi joulukertomus, sama kuva isästä ja äidistä tallissa vastasyntynyt lapsi sijoitettuna nukkumaan hevosen syöttökaukaloon eli seimeen, vaikuttaisi kohtuuttomalta ja varmasti joku vaatisi yhteiskuntaa tekemään asialle jotain.

Joulukertomuksessa alhaisuus jää vaille huomiota ehkä sen tähden, että tiedämme tallissa tapahtuneen näyttämöstä huolimatta jotain suurta ja merkittävää, joten ilo tapahtumasta peittää alleen vaatimattomat olosuhteet. Ehkä näemme seimen äärellä Jumalan huolenpidon kirkkaammin ja uskallamme uskoa Jeesus-lapsen elämän alkutaipaleen Taivaallisen Isän käsiin jopa helpommin kuin oman hauraan elämämme.

Seimi sellaisena kuin se on.

Seimi sellaisena kuin se on.

Joulukertomuksesta ei täten välity ensisijaisesti kuva köyhyydestä, alhaisuudesta tai eriarvoisuudesta, mitä lapsen synnyttäminen tallissa oli jopa …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori, Saarnat | Avainsanat , , |