Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: tänään

Ei kiinnitys- vaan kiintopiste

Jaan alkuun sanonnan, joka on kirjailija Thomas Holdcroftin käsialaa. Siinä hän kiteyttää napakasti tämän kertaisen hartauden ydinajatuksen.

Tässä tämä ’hitching post’. (Image by Jim Blake from Pixabay)

”The past is a guidepost, not a hitching post.” (Thomas Holdcroft)

Suomeksi sanonnan voisi kääntää vaikkapa näin: ”menneisyys on opasviitta, ei ankkuri”. Alkuperäisessä sanonnassa ”a hitching post” merkitsee tolppaa, johon hevonen sidotaan tauon ajaksi, jotta se ei pääse karkaamaan.

Suomenkielellä ei tule mieleen suoraa käännösvastinetta ’sidontatolpalle’, joten ankkuri kelvannee, koska se palvelee samaa tarkoitusta veneelle kuin tuo tolppa hevoselle. Itse hevosihmisenä toki pidän enemmän alkuperäisestä kielikuvasta – varsinkin kun englanninkielisessä sanonnassa toistuva sana ’post’ tekee sanonnasta napakan.

Idea silti säilyy ja se on tärkeintä. Ajatushan lienee, että vaikka …

Lisää...

Päiviä ja valtakuntia

Raamatusta löytyy monen hämmästykseksi sellainenkin kuin Obadjan kirja. Se kuuluu Vanhan testamentin pieniin profeettoihin ja on varsin lyhyt teos, vaikka ’pieni’ ei siihen viittaakaan.

Obadja Bergenin Pyhän Marian kirkon freskoissa, 1100-luku. (Kuva Wikipedia)

Obadjasta henkilönä emme tiedä varmuudella muuta kuin hänen nimensä, joka tarkoittaa ”Herran palvelija”, joka oli varsin yleinen nimi tuohon aikaan.

Kirjan ajoittaminen on hankalaa sekin. Itse ajattelen, että hän kirjoitti lyhyen kirjansa ennen Babylonian hyökkäystä Jerusalemiin 586 eKr. – todennäköisesti sen läheisyydessä.

Talmudin mukaan Obadja oli edomilainen käännynnäinen, joka kirjoitti profetian varoitukseksi etelässä asuvalle veljeskansalle. Edomilaiset olivat Jaakobin veljen, Esaun, jälkeläisiä. Samalla tavoin kuin veljesten kesken vallitsi ainainen riita, olivat heidän jälkeläisetkin ainaisia vihamiehiä.

Herran päivä

Nostan Obadjan esiin tässä siksi, että hän oli ensimmäinen …

Lisää...

Tänään, entä huomenna?

Ihmisen ajattelumalleja ja ajantajua on tutkittu paljon. Yksi sitä käsitellyt tutkimus päätyi minun mielestäni mielenkiintoiseen lopputulokseen.

Aurinko laskeutuu mailleen. Entä huomenna? (Kuva Tomasz Marciniak, Pixabay)

Sen mukaan tutkimuksen koehenkilöiden joukkoa edustava keskiarvoinen ihminen näyttää käyttävän 50 % ajastaan tulevien asioiden pohdintaan. Tämän lisäksi hänen ajatuksensa viipyy 40 % menneessä ja vain 10% ajasta hän käyttää nykyhetken ongelmiin. Tulos on ymmärrettävä, kun huomataan, että tuleva ja mennyt voi tarkoittaa myös aivan lähituntien tapahtumia – ei pelkästään kaukaisia asioita.

Jos hetken pohdit omaa ajatusmaailmaasi, huomaat varmasti saman lainalaisuuden. Suurin osa ajasta todella kuluu tulevan ja menneen pohtimiseen, kun taas nykyhetki jää vähemmälle huomiolle. No, ehkäpä menneestä opimme jotain ja tulevan pohtiminen on omiaan ennakoimaan nykyisyyttä, mutta on sinänsä mielenkiintoista, että …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , |

Hyvä päivä kuolla

Oletko kuullut sanontaa ”Tänään on hyvä päivä kuolla”? Alun perin se on sanottu intiaanikielellä, mutta useimmiten sen kuulee englanniksi siteerattuna ”Today is a good day to die”.

Sanonnan lähteeksi mainitaan Lakota-heimon, eli englanniksi Sioux-heimon, pyhän miehen nimeltä Tasunka Witko lausuma viisaus. Tasunka Witko tunnetaan meillä kotoisemmin nimellä Hullu Hevonen (1849-1877).

Hullu Hevonen ei pitänyt itsensä kuvaamisesta. Tämä vuonna 1877 otettu valokuva saattaa esittää häntä. (Wikipedia)

Sanonta kuvaa urhoollisen taistelijan halua kuolla kunniakkaasti taistelussa oman kansansa vapauden edestä. On sitten kyseessä Hullun Hevosen hengen tuote tai yleinen sanonta, se sopii varsin hyvin hänen sanomakseen. Hänet näet tunnettiin pelottamasta taisteluasenteesta suurten intiaanisotien aikaan, kun hän taisteli heimonsa vapauden puolesta valkoisia valloittajia vastaan.

Modernille …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Mitä jos – tämä on

Jumala ompi linnamme ja vahva turva aivan, on miekkamme ja kilpemme ajalla vaaran, vaivan.” (Virsi 170)

Virsikirja. Kuva DESI MAXWELL, Pixabay

Näillä sanoilla alkaa Lutherin taisteluvirsi ”Jumala ompi linnamme”. Suomessa Lutherin taisteluvirsi on ottanut paikkansa eräänlaisena kansallisena juhlavirtenä. Sitä tiedetään veisatun esimerkiksi saatevirtenä 1939 talvisodan alla Moskovaan lähetetyn neuvottelukunnalle (ks. virsikirja). Ja virsi varmasti kaikui monen mielessä vielä talvisodan kuukausinakin, kun neuvottelut eivät päätyneetkään toivottuun tulokseen.

Virren ensimmäiset säkeet ovat epäsuora sitaatti psalmin 46 alusta.

Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä. Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyy, vaikka vuoret vaipuvat merten syvyyksiin…” (Ps. 46:2-3)

Emme tunne psalmin tilannetta, mutta tekstin ja päällekirjoituksen ”Korahilaisten laulu” perusteella on ehdotettu sen kirjoitetun joko …

Lisää...

Niin saatte elää

Sunnuntaina vietettiin mikkelinpäivää – eli enkelien sunnuntaita. Ilmeisesti vanhuus tulee, koska minusta tuntuu, että juurihan sitä mikkelinpäivää vietimme. Vuosi on siis vierähtänyt.

Mikkelinpäivä on omistettu alun perin arkkienkeli Mikaelille, mutta nykyisin se on kaikille enkeleille omistettu kristillinen juhlapäivä. Sitä on vietetty varhaiskeskiajalta saakka laajalti kristikunnassa 29. syyskuuta ja nyttemmin siis tuota päivää seuraavana sunnuntaina.

Uskallan kuitenkin poiketa tämän juhlapäivän teemasta ja pitäydyn metodistikirkon saarnakalenterin teksteissä. Valitsin keskittyä tällä kertaa Vanhan testamentin lukuteksteistä Hesekielin kirjaan, koska teksti on varsin mielenkiintoinen ja aina ajankohtainen sisällöltään. Teksti on kirjan 18. luvusta, josta siteeraan tässä päivän tekstin mukaisesta joitain jakeita luvun alusta ja lopusta (Hes. 18:1-4, 25-32).

Periytyvätkö pahat teot?

Kysymys siitä, että periytyvätkö pahat teot isältä pojalle, kuulostaa näin irrallaan esitettynä absurdilta. Silti olen kuullut …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Näkyykö eilinen, huominen vai nyt?

Seurakunnissa samoin kuin yritysmaailmassa puhutaan mieluusti näystä; puhutaan sen merkityksestä ja siitä, miten näky ohjaa tavoitteeseen. Edelleen puhutaan myös siitä, miten tärkeää on saada näky ohjaamaan kaikkea tekemistä jne.

Seurakuntaelämässä meillä on etuoikeus puhua näystä oikein isolla alkukirjaimella, koska uskomme tietenkin yhteisen näkymme olevan lahja Jumalalta. Tästä olen kirjoittanut jo aiemmin.

Joskus emme tosin jostain syystä uskalla unelmoida riittävän isosti, jolloin meitä uhkaa vaara, josta amerikkalainen 1900-luvun saarnaaja-kirjailija A.W. Tozer uskovia varoitti:

Jumala etsii ihmisiä, joiden kautta hän voi tehdä mahdottomia – sääli, että me suunnittelemme vain asioita, joita voimme itse tehdä.” (A.W. Tozer)

Jos nyt kuitenkin seurakuntana uskaltaudumme yhdessä tarttumaan Jumalan suunnitelmiin ja lähdemme hänen antamansa näyn mukaan vaeltamaan, voimme nähdä elämämme osana Jumalan valtakunnan isoa kuvaa.

Näky on sopivan …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , |