Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: teot

Rakkaus virtaa

Viikko takaperin maanantaina vietettiin ystävän päivää – tai Valentinin päivää. Se on päivä rakkaudelle. Päivä, jota korostaa punaisen sävyt – ei verenpunaisen, vaan vaaleanpunaisen. Vaaleanpunainen on ihana väri. Se ei loukkaa ketään.

Tässä kuvassa rakkaus virtaa. (Andrei Rublevin (1405) ”Pyhä Kolminaisuus”)

Tätä kirjoittaessa Valentinin päivästä ehtinyt kulua jo tovi. Jostain kumman syystä tänä vuonna tuo päivä jäi kummittelemaan mieleeni pidemmäksi aikaa. On ollut aikaa ajatella rakkautta, mitä se nyt tarkoittaakaan.

Näissä pohdinnoissa olen tullut sellaiseen tulokseen, että ihmisten rakkaus on väriltään vaaleanpunaista, kun taas Jumala värittää rakkauden verenpunaisella. Tässä tekstissä yritän vähän avata tätä värieroa.

Lähtökohtaisesti me ihmiset väritämme paperille vaaleanpunaisia sydämiä, jos joku pyytää meitä piirtämään rakkauden. Saman tehtävän edessä Jumalan vuodattaa verenpunaisia pisaroita, joilla hän piirtää sydämen paperiin. …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , |

Tasapainoinen uskon harjoittaminen

Otsikossa on mainittu ’tasapainoinen usko’ ja ’harjoittaminen’ samassa lauseessa. Monesti puhumme tästä asiasta käyttäen sanaa ’uskonelämä’. Kummassakin ilmauksessa on hyvät puolensa. Voisikin sanoa, että uskonelämä on tien kulkemista kohti uskon tasapainoa.

Uskosta, harjoittamisesta (Kuva sspiehs3, Pixabay)

Uskonelämä on tie…

Sana ’uskonelämä’ maalaa mieleen kuvan uskosta koko elämää koskevana asiana. Se laajentaa uskon koko elämän suuruiseksi. Se kertoo, että usko kulkee koko elämän polun ihmisessä: alusta loppuun, aamusta iltaan, arjesta juhlaan jne.

Uskonelämä kuvaa osuvasti uskoa elämänä – vastakohtana kuolemalle. Uskonelämä ei täten tarkoita pystyyn kuollutta pykäläviidakkoa tai ilotonta ponnistelua. Se ei ole haudanhiljaista pysähtyneisyyttä, koska elämä on eläväistä – monivivahteista matkantekoa eteenpäin. Luonnossakin elämä tarkoittaa kasvua, kypsymistä ja aikuistumista, miksei näin olisi uskonelämässäkin!

Ihmisellä on taipumus luokitella ja …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Sydämen värinää – kutsu luottamaan

Hartaustekstini ’pihvi’ on tekstin loppupuolella. Lähestyn asiaa aavistuksen kaukaa. Näin siksi, että ’pihvi’ on tällä kertaa varsin omakohtainen sovellus enkä ole tarkoittanut sitä yleispäteväksi kaikille. Kyseessä on ’palvelukutsu’ ja se, miten sen olen ymmärtänyt. Selitän ensin hieman, mitä sillä tarkoitan.

Poika ja varis (Akseli Gallen-Kallelan maalaus vuodelta 1884). Koen teoksen pojan ajattomaksi ’omakuvaksi’.

Aloitetaan kaukaa. Karismaattinen herätyskristillisyys käyttää termiä ”toinen siunaus” (”second blessing”). Termin varhaiset juuret on jäljitettävissä metodistiliikkeen perustajan John Wesleyn teksteihin, missä hän käyttää siitä muotoa ”second work of grace”. Termin merkitys on vuosisatojen saatossa muuttunut melkoisesti. Modernin äärikarismaattisen liikkeen sille antama merkitys ’synnittömästä täydellisyydestä’ on metodistiliikkeen perustajan tulkinnalle vieras.

Toinen siunaus

Wesleyn käsitys ”toisesta siunauksesta” …

Lisää...

Lähestykää Jumalaa

Kirkkomme saarnakalenterin epistolatekstit alkusyksyn päivinä ovat järjestelmällisesti käsitelleet Jaakobin kirjettä. Tämän kertainen teksti on saarnakalenterin innoittamana avattu kirjeen kolmannen ja neljännen luvun taitteesta (Jaak. 3:13-4:3, 7-8), josta tässä keskityn jakson ensimmäiseen (Jaak. 3:13) sekä viimeiseen kahteen jakeeseen (Jaak. 4:7-8).

”Puhdistakaa sydämenne…” (kuva: Jeff Paslay, The Seattle Times)

Kirjeen kolmas luku alkaa mittavalla opetuksella kielensä hallitsemisesta (Jaak. 3:1-12) ja puheesta. Siitä käy ilmi, kuinka sanoilla on valtava voima. Ihmisen sana ei toki ole yhtä voimallinen kuin Jumalan luova sana, mutta silti se, mitä sanomme, on voimallista niin hyvässä kuin pahassa.

Sanojen ’voimaa’ evankeliumin julistamisen näkökulmasta parodioi osuvasti kuulemani hauska tarina vanhalta ajalta. Tuo tarina kertoo kuinka kaksi pikkukaupungin hengenmiestä kohtasivat kadulla. Kumpikin miehistä johti ’temppeliä’: toinen Herran- ja …

Lisää...

Ken sydämet tutkistelee?

Aloitetaan parilla esimerkillä. Olet liikenteessä autolla matkalla tapaamiseen. Olet lähtenyt hyvissä ajoin ja ajat rauhallisesti oman aikataulusi mukaan. Matkalla taustapeiliin ilmestyy auto, joka ohittaa sinut melkoisen tiukassa paikassa ja jatkaa huomattavasti kovempaa vauhtia kuin muu liikenne. Mitä ajattelet?

Matka jatkuu. Tulet kaupunkiin. Olet nousemassa bussiin. Lumella on oksennusta – ihmisen oksennusta – vähän ruuan tähteitä ja tuttu pistävä vatsahappojen tuoksu sukeltaa sieraimiisi. Mitä ajattelet?

Ajattelet kenties kuljettajasta, että siinä se koheltaja ja kaahari taas menee. Kaikki A- ja B-autojen kuljettajat ovat tuommoisia. Kerrassaan vastuuton ihminen! Entä mitä ajattelet oksennuksesta? Tuleeko ensimmäisenä mieleesi juovuksissa hoiperteleva teini tai juoppo, joka on ottanut taas kerran ’vähän liikaa’, eikä osaa edes omasta elämästään huolehtia?

Entäpä jos tilanne onkin niin, että sinä olet tuon kiireisen kuljettajan paikalla. Olet aavistuksen …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Niin saatte elää

Sunnuntaina vietettiin mikkelinpäivää – eli enkelien sunnuntaita. Ilmeisesti vanhuus tulee, koska minusta tuntuu, että juurihan sitä mikkelinpäivää vietimme. Vuosi on siis vierähtänyt.

Mikkelinpäivä on omistettu alun perin arkkienkeli Mikaelille, mutta nykyisin se on kaikille enkeleille omistettu kristillinen juhlapäivä. Sitä on vietetty varhaiskeskiajalta saakka laajalti kristikunnassa 29. syyskuuta ja nyttemmin siis tuota päivää seuraavana sunnuntaina.

Uskallan kuitenkin poiketa tämän juhlapäivän teemasta ja pitäydyn metodistikirkon saarnakalenterin teksteissä. Valitsin keskittyä tällä kertaa Vanhan testamentin lukuteksteistä Hesekielin kirjaan, koska teksti on varsin mielenkiintoinen ja aina ajankohtainen sisällöltään. Teksti on kirjan 18. luvusta, josta siteeraan tässä päivän tekstin mukaisesta joitain jakeita luvun alusta ja lopusta (Hes. 18:1-4, 25-32).

Periytyvätkö pahat teot?

Kysymys siitä, että periytyvätkö pahat teot isältä pojalle, kuulostaa näin irrallaan esitettynä absurdilta. Silti olen kuullut …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Jumalan suuret teot

Profeetta Miikan kirjasta katson nyt sen kolmanteen ja viimeiseen ennustukseen (Miika 6:1-7:20). Se on kuva iankaikkisesta tuomioistuimesta, missä käsitellään syyte Israelia vastaan (Miika 6:1-7:7) ja Israelin uudesta kukoistuksesta sekä koko Jumalan valtakunnan voitosta (Miika 7:8-20).

Taivasten valtakunta on näkmistä uskossa.

Keskityn profetian viimeiseen osaan, missä Jumala paljastaa valtakuntansa voiton salaisuudeksi oman johtajuutensa ja voimansa. Miikan profetia on huipennus Taivasten valtakunnan murtautumiselle esiin koko kirkkaudessa.

Me katsomme valtakunnan tulemista kuin ruusun nuppua, jonka kukoistuksen hetki on edessä. Nupullaan olevasta ruususta me kuitenkin näemme kukoistuksen olevan kätkössä nupun sisällä ja samoin tiedämme odottaa muodonmuutosta kun aika on oikea. Sama koskee Jumalan valtakuntaa tänään; se on jo nyt, mutta sen loiston aika ei ole tullut.

Niin kuin silloin, kun lähditte …

Lisää...