Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: ilmestyskirja

Elän armon merellä

Tekstini puhuu kristallisesta tai lasisesta merestä, jonka apostoli Johannes näki ilmestyksessään (Ilm. 4:5-6a; Ilm. 15:2). Se on vertauskuva ikuisen armon merestä, jonka varaan on ihmisen turvallista rakentaa elämänsä ilman pelkoa siitä, että meri näyttäisi armottoman puolensa hyökyaallon tai valtaisan myrskyn muodossa.

Auringonlasku Tyynellä valtamerellä. (Kuva Наталья Коллегова, Pixabay)

Johanneksen näkemä meri on elämänlähde ja ylläpitäjä kirkkaimmassa merkityksessään.

Johanneksen lasinen meri

Apostoli Johannes kertoo Ilmestyskirjassa lasisesta kristallin kirkkaasta merestä kahteen otteeseen. Kumpikin näky sijoittuu taivaaseen Jumalan asuinsijana, hänen valtaistuinsaliinsa. Ensimmäisellä kerralla Johannes mainitsee meren kuvatessaan Jumalan valtaistuinsalia:

”Valtaistuimesta lähti salamoita ja kuin ukkosen jyly. Sen edessä oli seitsemän soihtua, Jumalan seitsemän henkeä, ja sen edessä oli myös ikään kuin lasinen, kristallin tavoin kimmeltävä meri.(Ilm. …

Jatka lukemista

Sinettiäkö vaille?

Merkit ja brändit ovat meille tuttuja. Muotitietoiselle ihmiselle ei ole yhdentekevää, onko vaatekappale tietyn valmistajan tuotemerkki vai jokin muu kivan näköinen vaate. Merkkitietoisuus pätee autoihin, urheiluvälineisiin, elektroniikkaan ja jopa ruokaan.

Symbolit ja merkit kertovat myös siitä, kenen joukkoihin kuulumme. Tarra kulkuvälineessä tai merkki vaatekappaleessa viestittävät, mitä jääkiekko- tai jalkapallojoukkuetta kannatat. Kerromme symbolein myös uskostamme. Risti kaulassa tai kalan kuva auton perässä antavat sanattoman todistuksen tunnustautumisestamme Kristuksen omiksi.

Arkielämään liittyy myös valintoja, joissa sitoutuminen yhden ’merkin’ tunnustajaksi sulkee pois mahdollisuuden toisiin. Esimerkiksi sitoutuminen tietyn sähkötoimittajan kanta-asiakkaaksi sulkee pois mahdollisuuden ostaa sähköä samaan aikaan toisilta toimittajilta. Sama käytännössä koskee teleoperaattorien määräaikaisia puhelin- ja nettiliittymäsopimuksia.

Sitoutumista puolin ja toisin

Olemme kuluttajina oppineet sitoutumaan asiakkaaksi. Sama pätee uskonelämään. …

Jatka lukemista

Tule!

Aloitetaan lyhyellä sanaleikillä otsikosta ”Tule!”. Kirjoitan alle kaksi tekstiä, jotka ovat yhtenevät eroavaisuutena ainoastaan käytetty teonsana, jonka vaihdan toiseksi. Kuuntele, millä tavoin tekstin sointi muuttuu lähes samaa tarkoittavan sanan vaihtamisella toiseksi.

Ylösnoussut Kristus (Bartolomeo, fra, 1472-1517)

”Tänään menen puistoon. Ja kehotan sinuakin menemään. Perillä puistossa menen penkille istumaan ja syömään eväitä. Aikomukseni on mennä edelleen torille ostamaan jäätelöä. Mene sinäkin!”

Vaihdamme nyt teonsanan ’mennä’ sanaksi ’tulla’. Ei siis kovin muutos ajatellen tekemisen ulkoista toteutumista. Samanlailla me menemme kuin tulemmekin – toinen kävellen, toinen autolla, jne.

”Tänään tulen puistoon. Ja kehotan sinuakin tulemaan. Perillä puistossa tulen penkille istumaan ja syömään eväitä. Aikomukseni on tulla edelleen torille ostamaan jäätelöä. Tule sinäkin!”

Samat asiat tapahtuvat kummassakin tekstissä, mutta silti niissä on …

Jatka lukemista

Wesleyn eskatologiaa

Ei ole kerta eikä kaksi, kun minulta on kysytty, että onko metodistikirkolla virallista tulkintaa Ilmestyskirjasta tai nk. lopunajantapahtumista. Tähän olen vastannut, ettei ole eikä tule.

Syy tähän ’puutteeseen’ on tietenkin siinä, että on metodistisen ajattelun mukaista mieluummin kannustaa uskovia itse tutkimaan ja muodostamaan käsityksensä Raamatun opetuksista kuin sanella ’totuuksia’ ylhäältä. Näin silloin kun puhutaan aihepiiristä, joka ei ole perustava ylösnousemususkon ydintotuuksien kannalta. On hedelmällisempää antaa jokaisen muodostaa oma näkemys ja laajentaa käsitystään keskustellen ja tutkien omaehtoisesti. Tällöin käsityksistä tulee omia ja niistä pystytään keskustelemaan sivistyneesti.

Vastaukseni esitettyyn kysymykseen otetaan yleensä ilolla vastaan, mutta sitä seuraa usein kaksi jatkokysymystä. Ensimmäiseksi kysytään, että millaista eskatologisen tulkinnan näkemystä itse pidän oikeana. Toinen yhtä yleinen kysymys on, että miten kirkkomme perustaja John Wesley tulkitsi lopunajan tapahtumia.

Eskatologian kontekstin …

Jatka lukemista

Keitä he ovat?

Pyhäinpäivä on kristillinen pyhien, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. Se on yhdistelmä kahdesta vanhan kirkon juhlasta: kaikkien pyhien päivästä (1.11) ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivästä (2.11). Suomalaisessa perinteessä pyhäinpäivästä on kuitenkin muotoutunut ensisijaisesti vainajien muistopäivä, vaikka päivä on omistettu kaikille pyhille – myös eläville.

Puhuttelusana ’pyhä’ ei viittaa vain kuolleisiin. Jokainen Kristukseen uskossa toivonsa pannut Herran oma on pyhä – nyt ja aina, koska hän on uskossa osallinen pyhien yhteydestä. Kristuksessa me saamme puhutella tänäänkin toinen toisiamme pyhinä. Se on valtava arvonimi ja etuoikeus. Sen suuruutta kuvaa tämänpäiväinen tekstimme.

Pyhäinpäivä tässä merkityksessä on ennen kaikkea elävien pyhien ilojuhla. Ja elävien juhla se on siinäkin merkityksessä, että Herra Jeesus Kristus on ostanut suurimmalla mahdollisella hinnalla jokaisen nimeään tunnustavan pyhän kuoleman valtakunnasta ja tuonut hänet elämän valtakuntaan. …

Jatka lukemista

 
 
 

Etsi sivustolta