Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: yksinäisyys

Kaipuu yksinäisyyteen

Sana ’yksinäisyys’ herättää toisissa ahdistusta, kun toiset suorastaan kaipaavat yksinäisyyteen. Samoin sana ’hiljaisuus’ jakaa mielipiteet kahteen.

Yksinäisyyttä ja hiljaisuutta Salamajärven kansallispuistosta (Kuva, Jori Brander)

Toisaalta kaipaamme hiljaisuutta, mutta samaan aikaan hiljaisuus myös pelottaa; hiljaisuudessa keskustelut oman itsensä kanssa eivät ole aina pelkästään miellyttäviä juttutuokioita. Sanat hiljaisuus ja yksinäisyys eivät ole synonyymejä, vaan ihminen voi olla todella yksin ilman, että hiljaisuudesta on tietoakaan ja päinvastoin.

En kirjoita yksinäisyyden ongelmasta, vaan kirjoitan kahdesta asiasta yhdessä: yksinäisyydestä hiljaisuudessa. Otsikko ’kaipuu hiljaisuuteen’ sisältää ajatuksen yksinäisyydestä, mutta vain sanan myönteisessä merkityksessä.

Aiheena on tietoinen ja omasta halusta lähtöisin oleva vetäytyminen yksinäisyyteen, hiljaisuuteen ja rauhaan – pois arjen ja rutiinin maailmasta. Väitän, että nykyajan kiireisellä ihmisellä on paljon opittavaa ihmisyyden tästä puolesta. Ohessa on päivän tekstini. …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , |

Yksin en jaksa

On hetkiä, kun koemme elämässämme voimattomuutta tai koemme olevamme yksin, vaikka ympärillä olisi muita ihmisiä – läheisiäkin. Pimeinä hetkinä minua on rohkaissut ja lohduttanut Jeesuksen Kristuksen lupaus lähetyskäskyn lopussa, kun hän vakuuttaa meille läsnäolostaan olosuhteista huolimatta sanoen:

Kaksi on enemmän kuin yksi

Kaksi on enemmän kuin yksi

Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.(Matt. 28:20b)

Jeesuksen lupaus ei ole joukko tyhjiä korusanoja. Jeesus ei lupaa ihmiselle mukavia aikoja, ongelmatonta elämää eikä vapautta kivusta ja sairaudesta. Sanat lupaavat enemmän. Ne ovat Jeesuksen lupaus olla kanssamme jopa alemmuuden ja vaikeiden hetkien ajan; hän ei hylkää meitä silloinkaan, kun jäämme yksin.

Kristuksen läsnäolo ei ole pelkkä sydämen kokemus tai hengen liikahdus, vaan se on kokonaisvaltainen ja jopa konkreettinen kohtaaminen. Kohtaammehan Kristuksen …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , |

Hemanin psalmi

Psalmi 88 on korahilaisten ylistäjien tuotantoa. Korahilaiset olivat leeviläisistä koottu kuoro, joka koostui Korahin suvun jäsenistä. Psalmin 88 tekijäksi mainittu Heman kuului hänkin Korahin sukuun.

Psalmi edeltävä psalmi on kuninkaan syntymän kunniaksi laulettu riemulaulu. Jälkimmäinen psalmi (Ps. 88) – johon minäkin halulla tartun – on rukous. Se on rukous suurimman hädän hetkellä.

Hemanin sanoittama psalmi on sävyltään mitä synkin ja raskastakin raskaampi luettava. Se on tekstiä, jota en usko kenenkään kirjoittavan ilman, että hän on syvässä hädässä ja todella tarkoittaa jokaista sanaa. Siinä ei ole korusanoja eikä retoriikkaa, vaan se on sydämen verisiä kyyneleitä. Kirjoittaja ei näe tilanteestaan ulospääsyä ja kokee Jumalan jos ei sentään pettäneen häntä niin ainakin sulkeneen korvansa hänen hätähuudoltaan.

Rukous pimeän varjossa.

Rukous pimeän varjossa.

Psalmista paistaa läpi rehellinen epäilys, …

Lisää...

Yksin ja kiusattuna

Eipä uskoisi, että ystävänpäivänä kirjoitan tekstiä tällä otsikolla. No, minulla on siihen syyni. Aloitetaan kuitenkin ystävänpäivästä.

Suomessa ystävänpäiväjuhla on melko nuori. Sen vietto on pääosin korttien, tervehdysten ja pienten lahjojen vaihtamista. Vaikka ystävänpäivä tuli Suomeen Amerikasta kaupallisena tuontitavarana, on juhlan juuret ’vanhalla mantereella’ eurooppalaisessa kansanperinteessä ja katolisessa pyhimysperinteessä.

Juuret saattavat olla jopa niinkin kaukana kuin ajanlaskun alun roomalaisessa hedelmällisyysjuhlassa, jota vietettiin tosin päivää myöhemmin 15. helmikuuta. Juhla oli nimeltään lupercalia, joka tulee sanasta ’lupus’ eli susi. Se viitannee susiemoon, joka imetti Romulusta ja Remusta eli Rooman kaupungin myyttisiä perustajia.

Myöhemmin, kun kristinusko pääsi Roomassa valtiouskonnon asemaan, juhlan pakanallinen sisältö korvattiin sopivalla kristillisellä sisällöllä. Vuonna 350 juhla omistettiin pyhälle Valentinukselle, kenen nimestä johdetaan nykyinen ystävänpäivän englantilaisperäinen nimitys St. Valentine’s Day.

Pyhä Valentinus oli marttyyri, …

Lisää...