Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: Jumalan valtakunta

Logos-elementti

Johanneksen evankeliumi aloittaa kerronnan kauempaa kuin muut Uuden testamentin evankeliumit.

Hihnassa olen, mutta rajoittaako se vai avaako se mahdollisuuksia? (Kuva Claudia_Letz Pixabaystä)

Markus aloitti Johannes Kastajasta, Matteus ja Luukas puolestaan jäljittivät Jeesuksen juuret sukuluetteloiden kautta ihmissuvun syntyyn. Johannes jäljitti Jeesuksen lähtökohdat ikuisuuteen – se on aikaan ennen aikaa ja aina sen ulkopuolella. Evankeliumin alku kuuluu näin:

”Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa. ” (Joh. 1:1-5)

Tällä valinnalla Johannes painotti Jeesuksen jumalallista alkuperää ja jumaluutta. Johannes käytti Jeesuksesta termiä …

Lisää...

Jumalan tahto?

Mitä on ”Jumalan tahto” ja ”elämääni”?

Tahdonko? Ja kenen tahdossa kuljen? (Image by Maria from Pixabay)

Kyse ei aina ole ”löytämisestä”, vaan Jumalan tahdon hyväksymisestä oman elämän agendalle. Tahdon löytäminen voi olla helppoa, siihen ’periaatteessa’ taipuminen on tehtävissä, mutta käytännön toteutus on se, mikä ontuu.

Emme epäile, etteikö elämämme sisälly Jumalan tahtoon tai etteikö hänellä olisi suunnitelmia elämäämme ajatellen. Epäilemme pikemmin sitä, että toteutuuko suunnitelma kohdallamme, mihin se johtaa ja miltä se lopulta näyttää tai tuntuu…

Perimmäinen ongelma on siinä, että samaan lauseeseen on pantu toisaalta ”Jumalan tahto” mutta myös ”oma elämä”. Niiden välille, kun tuppaa muodostumaan jännitteitä ja ristivetoa. Jumalan tahdon edessä kipuilu johtuu usein siitä, että tahdomme itse …

Lisää...

Päiviä ja valtakuntia

Raamatusta löytyy monen hämmästykseksi sellainenkin kuin Obadjan kirja. Se kuuluu Vanhan testamentin pieniin profeettoihin ja on varsin lyhyt teos, vaikka ’pieni’ ei siihen viittaakaan.

Obadja Bergenin Pyhän Marian kirkon freskoissa, 1100-luku. (Kuva Wikipedia)

Obadjasta henkilönä emme tiedä varmuudella muuta kuin hänen nimensä, joka tarkoittaa ”Herran palvelija”, joka oli varsin yleinen nimi tuohon aikaan.

Kirjan ajoittaminen on hankalaa sekin. Itse ajattelen, että hän kirjoitti lyhyen kirjansa ennen Babylonian hyökkäystä Jerusalemiin 586 eKr. – todennäköisesti sen läheisyydessä.

Talmudin mukaan Obadja oli edomilainen käännynnäinen, joka kirjoitti profetian varoitukseksi etelässä asuvalle veljeskansalle. Edomilaiset olivat Jaakobin veljen, Esaun, jälkeläisiä. Samalla tavoin kuin veljesten kesken vallitsi ainainen riita, olivat heidän jälkeläisetkin ainaisia vihamiehiä.

Herran päivä

Nostan Obadjan esiin tässä siksi, että hän oli ensimmäinen …

Lisää...

Jumalan valtakunta varjoissa

Mystinen otsikkoni muistuttaa siitä, että Jumalan valtakunta ei täällä ajassa ole aina selkeästi nähtävissä. Sen tunnistaminen on vaikeaa, jos odotan sen ilmestyvän vain jollain tietyllä juuri minua miellyttävällä tavalla.

Danielin vastaus kuninkaalle (Briton Rivière, 1890)

Aloitan tämän pienen pohdintani evankeliumin tekstillä:

”Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin.” (Matt. 6:33)

Kysyn sinulta, uskotko sinä tämän? Kysyn vielä toistamiseen, uskotko todella niin, että uskallat laskea elämäsi perustan tämän varaan? Tarkoitan sitä, että onko Jumalan valtakunta elämässäsi ensimmäisellä sijalla silloinkin, kun luottamuksesi horjuu ajallisen maailman haasteissa?

Monesti me kyllä ’uskomme’, mutta sitten kun näkeminen ja usko ovat ristiriidassa, me alamme epäillä tai jos emme epäile, niin ainakin syytämme Jumalaa lupausten pettämisestä tai vähintään hidastelusta.

Jumalan …

Lisää...

Kirkkoon, kuntosalille, kirjastoon

Olin aikeissa kirjoittaa tehtävästämme Jumalan Valtakunnan sanansaattajina käyttämällä esimerkkinä Paavalin lähetysstrategiaa, jota hän noudatti lähetysmatkoillaan.

Paavali Efesoksessa (Gustave Doré)

Aikeeni eivät varsinaisesti muuttuneet, mutta etsiessäni esimerkkejä Paavalin toimintavasta poikkeisin jostain syystä myös evankeliumien puolelle ja kas eteeni avautui Jeesuksen ja fariseusten välinen lyhyt dialogi, joka sopii sekin esimerkiksi aiheeseeni.

Siteeraan tekstin maistiaiseksi tähän alkuun selittämättä sitä. Jätän sen sinulle mietittäväksi ja palaan siihen uudelleen lopuksi.

Kun fariseukset kysyivät Jeesukselta, milloin Jumalan valtakunta tulee, hän vastasi: ”Ei Jumalan valtakunta tule niin, että sen tulemista voidaan tarkkailla. Eikä voida sanoa: ’Se on täällä’, tai: ’Se on tuolla.’ Katsokaa: Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.”” (Luuk. 17.20-21)

Paavalin lähetysstrategia

Paavali kiteyttää lähetysstrategiansa sanoihin ”ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille(Room. 1:16; Ap. …

Lisää...

Kenen valtakuntaa rakennat?

Paastonajan kynnyksellä mieleeni palautui Jeesuksen 40 päivän paasto erämaassa. Se on kertomus Jeesuksen kiusauksista (Matt. 4:1-11). Siinä vihollinen yritti houkutella Jeesuksen toteuttamaan Isän tahdon maallisin keinoin. Vihollinen tarjosi Jeesukselle ’helppoa’ tietä. Kiusaajan tarjoukset voi pukea referoidusti sanoiksi vaikka näin:

Maisema ylösalaisin. Tältä näyttää maailma Taivasten valtakunnan arvoista käsin.

”Tarjoa ihmisille ilmaista ruokaa ja runsas seuraajien joukko on taattu. Tee ihmeistä suurta näyttämötaidetta ja ihmiset tulevat katsomaan sinua. Palvo minua ja voitat ihmiset hallintavaltaasi ilman ristiä.”

Jeesus tunnisti Saatanan järkeilyn Jumalan sanan kirjoitusten vastaiseksi. Mutta ei tämä ollut ainoa kerta, kun Jeesus valitsi Taivasten valtakunnan toimintatavan maallisen vaihtoehdon sijaan. Hän teki niin säännönmukaisesti.

Maailma kehottaa tähtäämään kaikessa ensimmäiselle sijalle, Jeesuksen mukaan viimeiset tulevat ensimmäiseksi. Ihmiset jumaloivat voimaa ja mahtia, …

Lisää...

Minun ruokani

Ruoka on yksi ihmisen fysiologista perustarpeista. Ruokailulla ja ruoalla on sangen keskeinen asema ajatellen ajankäyttöämme. Syöminen on meille enemmän kuin ravinnon saannin varmistamista.

Jos luet evankeliumin tekstejä, huomaat fysiologisten perustarpeiden täyttämisen olleen varsin usein myös opetuslasten mielessä (Matt. 14:15–17; Joh. 4:8; Luuk. 18:28). Ja varsin usein evankeliumiteksteissä onkin puhe ruoasta. Se ei ole vain kerta tai kaksi, kun evankeliumissa puhutaan ruoasta.

Opetuslapset tuntuivat olevan aina huolissaan ruoasta, vaikka Jeesus toistuvasti vakuutti heille, että Taivaallinen Isä tunsi heidän tarpeensa ja pitää huolen heistä (Luuk. 11:11-13). Lukijan mielestä saattaa tuntua jopa siltä, että opetuslasten korostunut huoli ruoasta kertoo siitä, etteivät he olleet ymmärtäneet, miten suuren ’hengellisen’ asian äärellä he elivät.

Onko joka päiväinen leipämme lunastettu?

Mielestäni tällainen asenne …

Lisää...