Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: Jaakob

Henkäys ja se viimeinen

Kirjoitan tätä tekstiä adventin aikaan koronaepidemian toisen aallon vasta noustessa täältä Pohjois-Savon lintukodosta, jossa epidemia on THL:n mittarein ilmaistuna ’perustasolla’ – ei siis kiihdy eikä leviä – vielä. Ajankysymyshän tuo vain on.

Jesus limbossa (Domenico Beccafumi, 1530-1535)

Kohta esittämäni ajatukset on helppo liittää koronanpelkoon, mutta eivät ne ainakaan tietoisesti sitä ole. Alitajuisesti voin sitäkin heijastella, mutta sitä en kykene itse analysoimaan.

Aion nyt siteerata Jaakobin kirjettä, vaikka olenkin sitä siteerannut elämäni aikana jo enemmän kuin tarpeeksi – tosin en muistaakseni tätä kohtaa. Kuulehan, mitä Jaakob kavereilleen kirjoittaa.

”Kuulkaa nyt, te jotka sanotte: ”Tänään tai huomenna me lähdemme siihen ja siihen kaupunkiin, viivymme siellä vuoden, teemme kauppoja ja keräämme hyvät voitot.” Ettehän te tiedä, mitä huomispäivä tuo teidän …

Lisää...

Kuinka pitkä matka vielä, isä?

Elokuussa koululaiset, opiskelijat ja työtätekevät palaavat lomilta työn ja aherruksen pariin. Niin teen tässä nyt minäkin – palaan lomalta paitsi työn ja arjen pariin, myös kirjoittamaan blogi- ja saarnatekstejä aavistuksen säännöllisemmin kesän ’säännöllisen epäsäännöllisen’ kirjoittelun jälkeen.

Matkallapa hyvinkin, mutta kuinka pitkään?

Kulunut kesäloma oli minun kohdallani ennen kaikkea aikaa olla kotona perheen kanssa. Vietimme siis suurimman osan lomasta kotosalla, mutta myös jonkin verran matkoilla ja tienpäällä. Matkoilla tuli mieleen takavuosien lomamatkat, kun lapset olivat pienempiä. Silloin pidemmillä ajomatkoilla korviin kantautui auton takapenkiltä usein otsikon kysymys kovin kärsimättömään sävyyn: ”Kuinka pitkä matka vielä, isä?

Samaa kysymystä olen kysellyt Taivaan Isältä kesän aikana, kun olen ajautunut pohtimaan sitä, miten nykyinen elämäni vastaa siihen kutsuun, jossa tahdon elää tänään. Teen siis …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Lähestykää Jumalaa

Kirkkomme saarnakalenterin epistolatekstit alkusyksyn päivinä ovat järjestelmällisesti käsitelleet Jaakobin kirjettä. Tämän kertainen teksti on saarnakalenterin innoittamana avattu kirjeen kolmannen ja neljännen luvun taitteesta (Jaak. 3:13-4:3, 7-8), josta tässä keskityn jakson ensimmäiseen (Jaak. 3:13) sekä viimeiseen kahteen jakeeseen (Jaak. 4:7-8).

”Puhdistakaa sydämenne…” (kuva: Jeff Paslay, The Seattle Times)

Kirjeen kolmas luku alkaa mittavalla opetuksella kielensä hallitsemisesta (Jaak. 3:1-12) ja puheesta. Siitä käy ilmi, kuinka sanoilla on valtava voima. Ihmisen sana ei toki ole yhtä voimallinen kuin Jumalan luova sana, mutta silti se, mitä sanomme, on voimallista niin hyvässä kuin pahassa.

Sanojen ’voimaa’ evankeliumin julistamisen näkökulmasta parodioi osuvasti kuulemani hauska tarina vanhalta ajalta. Tuo tarina kertoo kuinka kaksi pikkukaupungin hengenmiestä kohtasivat kadulla. Kumpikin miehistä johti ’temppeliä’: toinen Herran- ja …

Lisää...