Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: jumalanpalvelus

Kuuliaisuuden palvelus

Sana ’jumalanpalvelus’ on vakiintunut arkisessa kielenkäytössä tarkoittamaan kollektiivista kokoontumista kohtaamaan Jumala yhdessä. Se ei kuitenkaan ole sanan koko merkitys, mihin viittaavat yhdyssanan osat ”Jumalan” ja ”palvelus” erikseen kirjoitettuna. Se on Jumalan palvelemista, joten se sisältää myös henkilökohtaisen jumalanpalveluksen arjessa kirkkotilojen ulkopuolella.

Jumalanpalvelus on uutta elämää Kristuksessa (Room. 12:1). Jumalanpalvelus alkaa aina sydämestä. Se asuu uskon siemenessä, joka on kylvetty ihmisen sydämeen. Kun uskon siemenen itää ja lähtee kasvamaan, sydämen kätköön kylvetty sisäinen siemen nousee idulle, kasvaa vartta ja kantaa hedelmää. Tuon hedelmän me tunnemme sanalla ’jumalanpalvelus’ sen laajemmassa merkityksessä.

Kun siemen saa tilaa kasvaa, se ei voi pysyä kätkössä pinnan alla, vaan ennemmin tai myöhemmin ja tavalla tai toisella, se tunkeutuu esiin – jumalanpalveluksena. Jumalanpalveluksen keskiössä on Jumala; se …

Lisää...

Kaksin käsin

1700-luvun metodistiliikkeen perustaja John Wesleyllä oli erityinen kyky viestiä kristillisen uskon sisältöä varsin käytännönläheisellä tavalla. Enemmän kuin teologina Wesley ansioitui kehittämällä rakenteita ja menetelmiä, jotka auttoivat ihmisiä harjoittamaan uskoa jokapäiväisessä elämässä.

Mainittujen menetelmien tähden metodistisen herätyksen seuraajia alettiin kohta kutsua pilkkanimellä ’metodisti’, koska ulkopuolisen näkökulmasta nämä ’metodistit’ harjoittivat jonkinlaisia metodeja elämässään. Niin kuin aikanaan kävi sanalle ’kristitty’ samoin kävi sanalle ’metodisti’, eli liikanimi vakiintui herätysliikkeen ja kirkkokunnan nimeksi.

Metodit, joista liike sai nimensä, liittyivät pääosin tämän pyhitystä painottavan liikkeen kokoontumisiin pienryhmissä. Yksinkertaistaen Wesleyn ’metodit’ olivat hänen oman aikansa vastaus siihen, miten ihmiset löysivät elämässään periaatteen, jota nimitän kahden käden periaatteeksi.

Nimittäin pohjimmiltaan Jumalan pyhitystyö ja uskovan kristillinen kasvu on kaksisuuntainen tai ’kaksikätinen’ prosessi. Toisella kädellä me otamme elämästämme asioita ja nostamme ne yhdessä Jumalan …

Lisää...

Jumalan tavalla

Tekstinäni on tällä kertaa mitä mielenkiintoisiin katkelma Vanhan testamentin ’liitonarkkikertomuksiin’ kuuluvasta tekstistä. Mooseksen ja Joosuan aikana liitonarkilla oli oma paikkansa Israelin marssi- ja leirijärjestyksessä.

Luvatun maan asuttamisen yhteydessä arkki sai oman paikkansa, mutta Joosuan ajan jälkeen se on matkustanut eri puolilla Israelia ja Filistean maata. Seikkailun jälkeen arkkia säilytettiin vuosikymmenet Abinadabin talossa Kirjat-Jearimissa (1. Sam. 7:2). Arkista olivat Abinadabin jälkeen myös hänen poikansa Ussa ja Ahjo. Heidäthän oli palkattu huolehtimaan Herran arkista.

Kärryynkö Herra arkkinsa tahtoi?

Kärryynkö Herra arkkinsa tahtoi?

Kun Daavid oli vallannut Jerusalemin ja siirtänyt hallintonsa sinne, hän otti asiakseen tuoda liitonarkin valtakunnan uuteen pääkaupunkiin (2. Sam. 6:1-23). Arkin noutaminen Jerusalemiin ei kuitenkaan sujunut ongelmitta. Arkki sai vielä 3 kuukauden ajaksi ’sijaiskodin’ Obed-Edomin talossa:

Mutta kun he saapuivat Nakonin …

Lisää...