Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: risti

Vaskikäärmeestä Kristukseen

Aloitetaan muutamalla sanalla edellisestä presidentistämme Sauli Niinistöstä. Hän tuli presidenttinä tunnetuksi siitä, ettei hän juuri käyttänyt presidentin oikeutta armahtaa tuomittuja. Suomessa tämä presidentin oikeus on tarkoin lailla säädelty, mutta edeltäjiinsä nähden Niinistö käytti oikeuttaantodella vähän.

Pitää ensin olla syyllinen ja tuomittu, jotta voit hakea armahdusta. (Image by Ichigo121212 from Pixabay)

Kahden kautensa aikana Niinistö armahti yhteensä 22 ihmistä. Tämä on vähemmän, mitä hänen kolme edeltäjäänsä armahtivat keskimäärin vuoden aikana. Kausiensa aikana Niinistö hylkäsi tai jätti varteen ottamatta kaikkiaan 741 anomusta. Huomaa, että jos anomus koskee armahdusoikeuden piiriin kuulumatonta asiaa, se jätetään aina varteen ottamatta. Presidentillä oli hyvät perustelut toimintaansa, mutta jätetään aihe tältä osin käsittelemättä.

Oleellista tässä armahduskäytännössä on, että sinut pitää tuomita ennen kuin voit hakea armahdusta. Tämä …

Lisää...

Risti ulkona ja sisällä

Minne risti kuuluu? Näen sen kirkossa – alttarilla, on se katollakin. Se löytyy kotoa pöydältä ja kirjahyllystäkin. Ja välillä risti liehuu taivasta vasten sinivalkoisena kotimaamme lippuun piirrettynä.

Risti on ulkoinen, samalla se on sisäisesti meissä. (Image by 12138562O from Pixabay)

Kaupassa katselen ihmisiä. Kas, tuo mies ja tuo nainen… He taitavat olla uskovia, kun kaulassa on ristin muotoinen korukin.

Lunta luodessa näen ristin piirtyvän myös lumihankeen; jostain se sinne heijastuu, Jumalan käsialaa. On se vain kaunis. Ja nyt, kun katson tarkemmin… se piirtyy minun ylitseni – aivan kuin koko elämäni olisi ristin alla. Niin se onhyvä ollakin.

Rististä rakkauteen…

Luen nyt kaksi jaetta Paavalin kirjeestä filippiläisille. Hän puhuu rististä; siitä, mitä se tarkoittaa ja miltä se tuntuu.

”Mutta kaiken …

Lisää...

Joka ei ota ristiään…

Suomenkieleen on jäänyt merkillinen sanonta ”ottaa jotakin ristikseen”. Sanomme ”En ota kesämökkiä ristikseni” tai ”Sain sitten perintönä vanhan auton ristikseni”. Liekö sanonnan juuret Matteuksen evankeliumissa:

Kantaa ristinsä… (Kuva brigidamos Pixabaystä)

”Joka ei ota ristiään ja seuraa minua, se ei kelpaa minulle.” (Matt. 10:38)

Oli niin tai näin, jokaisella meillä on ’ristejä’ kannettavana elämässämme. Risti voi olla sairaus, riitaisuutta perheen tai suvun kesken, heikon itsetunnon taakka tai vaikka masennus. Mikä näitä ristejämme yhdistää, on se, että ne ovat aina kanssamme ja monesti ottavat suuren osan huomiotamme.

Kun herään aamulla, kohtaan ristini ja risti kohtaa minut. Saatan toki unohtaa sen hetkeksi, mutta pian se ilmestyy uudelleen eteeni ja vaatii osansa huomiosta. Jos kykenisin pakenemaan …

Lisää...

Hiljainen tanssi pimeässä

Aloitetaan pienellä johdannolla tähän tekstiin, jonka valmistin pitkäperjantain aamupalvelukseen. Se kuitenkin sopii luettavaksi hyvin vielä tänäänkin, koska ylösnousemuksen todellisuus on jokapäiväinen kokemus.

Kirjoitukset (Jes 53) kertoivat ennalta Herramme kärsimyksen. (Image by congerdesign from Pixabay)

Hyvän aikaa sitten eräs englantilainen lääkäri suoritti kokeen tutkiakseen eristyksen vaikutuksia ihmisiin. Hän rakensi vajaan 8 m2 kokoisen äänieristetyn huoneen, joka lisäksi ripustettiin köysillä roikkumaan niin, että huone ikään kuin kellui tyhjän päällä.

Osallistujat käyttivät pehmustettuja turkiskäsineitä ja oikein paksuja villasukkia kosketuksen tuntemusten poistamiseksi. Vieläpä laitettiin läpikuultavat suojalasit, jotka rajoittivat heidän näkökykyään. Jo reilun tunnin eristyksen jälkeen useiden oli mahdotonta keskittyä. Sitä seurasi ahdistus ja paniikki. Monelle viisi tuntia tuossa huoneessa oli liikaa.

Ensimmäinen osa

Tämä koe tuo esiin Jeesuksen pitkäperjantain kärsimyksen näkymättömän puolen. …

Lisää...

Uusi ihminen

Laskiaisena alkanut paastonaika lähestyy loppuaan. Alkavan pääsiäisviikon tapahtumista riittää kirjoitettavaa, vaikka koko elämän ajaksi jokaiselle sunnuntaille – niin paljon aineistoa pääsiäisestä Raamatussa on.

Tyhjä risti on ylösnousemuksen symboli. (Kuva David Bailey, Pixabay)

Ei paljot sanat, vaan yksi teko

Pääsiäisen keskeinen merkitys kristillisen uskon kannalta käy ilmi neljän evankeliumin rakenteesta. Evankeliumit kertovat Jeesuksen maanpäällisen elämän reilut kolme vuotta kestäneestä julkisen toiminnan ajasta, josta pääsiäisviikko on ajallisesti melko pieni osa. Tasaisesti jaettuna yhden viikon tapahtumat vastaavat 0,5 – 0,7 % osuutta. Kuitenkin kolme evankelistaa on käyttänyt kokonaistekstimäärästä peräti kolmanneksen pelkästään kärsimysviikon tapahtumien kuvaamiseen, ja vähäsanaisin Markus on käyttänyt hänkin aiheeseen viidenneksen aineistosta. Eikä lukuihin ole laskettu edes Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeisistä ilmestymisistä kertovia tekstejä.

On helppo nähdä, ettei kristillisen uskon oleellisin …

Lisää...

Mekin annamme anteeksi

Kokosin tähän alkuun muutaman tutun tekstin aiheesta anteeksianto.

Anna heille anteeksi… (Kuva Wesley Tingey, Unsplash)

”Anna meille syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle, joka on meille velassa.” (Luuk. 11:4a)

”Jeesuksen kanssa teloitettavaksi vietiin kaksi muuta miestä, kaksi rikollista. Kun tultiin paikkaan, jota kutsutaan Pääkalloksi, he ristiinnaulitsivat Jeesuksen ja rikolliset, toisen hänen oikealle puolelleen, toisen vasemmalle. Mutta Jeesus sanoi: ”Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät.” Sotilaat jakoivat keskenään Jeesuksen vaatteet heittämällä niistä arpaa.” (Luuk. 23:32-34)

”Kun he kivittivät Stefanosta, tämä rukoili Herraa ja sanoi: ”Herra Jeesus, ota vastaan minun henkeni.” Hän vaipui polvilleen ja huusi kovalla äänellä: ”Herra, älä vaadi heitä tilille tästä synnistä!” Sen sanottuaan hän nukkui pois.” (Ap. t. 7:59,60)

Ei …

Lisää...

Anteeksianto joululahjaksi

Joulu on monikasvoinen juhla. Se on syntymän juhla, valon juhla, rauhan juhla, perheen juhla, jne. Näiden lisäksi joulu on myös antamisen juhla.

Risti on anteeksiannon vahvin symboli. Sopii myös antamisen juhlaan – jouluun. (Kuva Tumisu Pixabaystä)

Jouluajan juhlintaan keskeisesti liittyvällä lahjojen antamisella on perinteet jo ajalta ennen ensimmäistä joulua. Jouluteksteistä lahjojen antaminen liittyy konkreettisimmin ehkäpä Matteuksen kertomukseen itämaan tietäjistä, jotka toivat lahjoja Jeesus-lapselle (Matt. 2:11). Heidän lahjansa olivat moninaiset ja kalliit, joihin harvalla olisi edes varaa.

Itselleni heräsi joulua edeltävänä aikana mieleen kysymys siitä, mikä olisi minun joululahjani tänä vuonna Jeesukselle? Hän tuskin enää tarvinnee kultaa, suitsuketta tai mirhaa, joita minulla ei kyllä olisikaan antaa. Mikä siis olisi jotain, mitä voisin tänä jouluna sydämeni halusta rakkaalle Vapahtajalleni antaa? …

Lisää...